Ruotsin kirkon kunnianhimoisena tavoitteena on toiminnan saaminen hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Se on patistanut seurakunnat energiatehokkuuteen ja luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Näin Ruotsin evankelisluterilainen kirkko haluaa olla esimerkillinen ja uskottava toimija ilmasto-ongelman ratkaisemisessa.

Paikallisissa seurakunnissa asiat etenevät kuitenkin kovin eri tahtiin. Epäilevät päättäjät ja tiukkeneva taloudellinen tilanne on jarruttanut ratkaisevien askelten ottamisessa.

Hallandissa Ruotsin länsirannikolla noin 60 kilometriä Göteborgista etelään sijaitseva 3 800 jäsenen Värö-Stråvallan seurakunta on edelläkävijä. Siellä ensimmäinen aurinkopaneeli asennettiin kirkon katolle jo vuonna 2008.

– Kun aloitin työt tämän seurakunnan kiinteistövastaavana vuonna 1997, sähkönkulutus oli noin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Tällä hetkellä kulutus on vain puolet siitä, mutta tuotamme omilla aurinkopaneeleilla yli 225 000 kilowattituntia vuodessa, kiinteistöpäällikkö Anders Karlsson kertoo.

Ylijäämää oli siis 75 000 kWh vuodessa. Seurakunnan sähköautot, akkutrimmerit ja pensasleikkurit ladataan aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä. Kirkkovieraatkin voivat ladata sähköautonsa jumalanpalveluksen aikana. Säästö seurakunnalle on noin 34 000 euroa vuodessa entiseen verrattuna.

Alkuun päättäjät epäröivät

MATKA ENERGIAOMAVARAISUUTEEN ei kuitenkaan ole ollut aivan mutkaton.

Viikkoja aikaisemmin sovittu haastattelu ja kuvaus jännittää, koska sää on epävakainen ja matkalla länsirannikolle sataa kaatamalla. Vaikka aurinkopaneelit tuottavat jonkin verran energiaa pilviselläkin säällä, sadekuvat eivät kelpaisi. Puolen päivän jälkeen sade kuitenkin hellittää ja kaivattu aurinko pilkistää pilvien lomasta.

Seurakuntakeskuksen aulassa sijaitsevalta näytöltä voi seurata, että sähköntuotanto on jälleen noussut kesäisiin lukemiin. Helpottunut Anders Karlsson ihailee pilvimuodostelmia esitellessään seurakuntakeskuksen vieressä sijaitsevaa aurinkovoimalaa.

Seurakunnalla on kolme kirkkorakennusta, kaksi hautausmaata ja kaikkiaan 13 kiinteistöä. Se on melko tavallinen seurakunta 5 600 asukkaan kunnassa Göteborgin hiippakunnassa. Värö-Stråvallan asukkaat ovat kuitenkin 68 prosentin jäsenosuudellaan kirkollisesti melko aktiivista väkeä.

Energiankäytön optimointi eli säästöt sekä aurinkopaneelien rakentaminen aloitettiin vuonna 1972 vihityn Buan kirkon jyrkältä katolta vuonna 2008. Hyvien kokemusten myötä paneeleja päätettiin sijoittaa kaikkien sopivien kiinteistöjen katoille. Näin seurakunnan hiilijalanjälki pieneni pienenemistään.

Kun vielä suurimman kirkon etelänpuoleiselle katolle saataisiin paneelit, oltaisiin pitkällä. Siihen lääninhallitus ei kuitenkaan antanut rakennuslupaa.

Värön vuonna 1855 rakennetun pääkirkon kuparikattoon ei saanut asentaa mitään uutta, joten oli mietittävä muita vaihtoehtoja. Sitten joku ymmärsi kysyä, onko kirkolla omaa maata. Olihan sitä – ainakin hehtaari aivan seurakuntakeskuksen vieressä – oivallinen paikka aurinkovoimalaitokselle.

– Alkuun päättäjät epäröivät. Kun nähtiin laskelmat, joiden mukaan investoinnit maksaisivat itsensä 8–10 vuodessa, nähtiin hankkeen taloudelliset hyödyt, kiinteistöpäällikkö Karlsson kertoo.

Tuohon aikaan sähkö oli halpaa. Sitten energian hinnannousu on parantanut oman tuotannon kannattavuutta entisestään. Viime aikojen kovilla tariffeilla aurinkokennot ja akut maksavat itsensä 4–6 vuodessa.

Pieni seurakunta voi tehdä suuria ympäristötekoja

KIRKKOVALTUUSTOSSA OLI Karlssonin mukaan vuoden 2015 aikoihin vaikutusvaltainen yritysjohtaja, joka ei ensin lämmennyt seurakunnan aurinkovoimalle. Hän oli kriittinen ja ratkaisevaa kokousta siirrettiin. Kun vakuuttavat laskelmat kannattavuudesta oli saatu, asia oli selvä.

– Nyt annetaan palaa, hän sanoi. Päätettiin nopealla aikataululla investoinneista. Minun piti jopa vähän toppuutella, kun into oli niin kova, Karlsson sanoo.

Sittemmin seurakuntalaiset ovat panostaneet aurinkovoimaan myös omissa taloissaan.

Värö-Stråvallan seurakunta on sähköntuotannossa omavarainen ja ensimmäinen Ruotsin kirkon täysin hiilineutraali seurakunta.

– Ei sitä näitä juttuja kehitellessä ajatellut, että tästä vielä saataisiin sulka hattuun. Se nyt vaan oli niin mielenkiintoista, kun sai kehittää toimintaa, Karlsson kuittaa.

Ajoituskin oli täydellinen, kun sähkön hinta nousi pilviin 2022. Silloin omat aurinkopaneelit tuottivat sähköä täysillä, kun muualla kärvisteltiin kovien sähkölaskujen kanssa.

Värö-Stråvallan seurakunta on osoittanut, että suhteellisen pieni seurakunta voi tehdä suuria ympäristötekoja.

– Olemme näyttäneet, että jos me pystymme tähän, niin kuka tahansa pystyy, Anders Karlsson kertoo opintomatkailijoille, jotka tulevat katsomaan miten saavutetaan hiilineutraali ja fossiiliton kirkko.

VÄRÖ-STRÅVALLAN seurakunnassa alkuvuodesta työnsä aloittanut kirkkoherra Ola Bojestig on syystä ylpeä seurakuntansa saavutuksista ympäristöasioissa.

– Kun seurakunta on edelläkävijä, se on hyvä viesti ympäröivään yhteiskuntaan ja seurakunnan ylpeydenaihe. Omaan talooni olen myös asennuttanut niin paljon aurinkopaneeleja kuin mahdollista.

Hän ajaa sähköautolla ja lataa akut kotinsa aurinkokennoista.

Seurakunnan viimeisin investointi on sähköä varastoiva akkujärjestelmä, joka maksoi kaksi miljoonaa kruunua (noin 171 000 euroa) kaivuutöineen ja kaapelointeineen. Se on kytketty sähköverkkoon, jolloin virtaa voidaan myydä ulos tasoittamaan kulutushuippujen tuomia haasteita sähkömarkkinoilla.

– Akkujärjestelmä maksaa itsensä neljässä vuodessa, Karlsson esittelee.

Hautausmaiden hoidossa käytetään yhä myös dieselkäyttöisiä koneita. Niissä palaa biodiesel, joka on 90-prosenttisesti uusiutuvaa polttoainetta. Näin on tehty jo neljä vuotta.

Värön kirkkomaalla on huoltorakennus, jossa säilytetään akkutrimmerit ja pensasleikkurit. Ne hankittiin kolme vuotta sitten, kun saatavilla oli riittävän tehokkaita sähkökäyttöisiä laitteita. Akut riittävät kahden tunnin käyttöön yhdellä latauksella.

– Onhan se mahtavaa, kun saadaan ladata kaikki työkalut ja autot sataprosenttisesti omalla aurinkoenergialla, Karlsson sanoo.

Teknisiä haasteita pelkääville Karlsson sanoo, että energia-alan asiantuntijat kyllä auttavat hankkeissa. Yhteistoimin voidaan päästä parhaaseen tulokseen.

Ilmoita asiavirheestä