Paavi Franciscuksen ja Moskovan patriarkka Kirillin yhteinen julkilausuma kritisoi epäsuorasti Venäjän osallistumista Syyrian kriisiin, katsoo Lapuan piispa Simo Peura. Katolisen ja ortodoksisen kirkon päämiesten mukaan Lähi-idässä kytee mahdollisesti jopa maailmansota.
Franciscus ja Kirill tapasivat historiallisesti Havannassa perjantaina. Tapaamisessaan kirkonmiehet antoivat julkilausuman, jossa käsitellään monia globaaleja ekumeenisia kysymyksiä.
Simo Peuran mukaan julistuksen tärkein viesti on se, että Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja ja Rooman paavi pyrkivät antamaan yksimielisen todistuksen totuudesta muuttuvassa kontekstissa eri alueilla. Peura on Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) keskuskomitean jäsen.
– Ensimmäisenä näistä alueista mainitaan Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ja näillä esiin tulleet ongelmat, kuten väkivalta, terrori, kristillisten kirkkojen aseman vaikeutuminen, marttyyrius, pakolaiset, uskontojen rauhanomainen vuoropuhelu ja uskonnonvapauden rajoitukset. Vasta tämän jälkeen esiin otetaan kristillisen perinteen vaaliminen Euroopassa. Tässä ei ole Euroopan osalta mitään uutta, Peura sanoo Kotimaa24:lle.
Paavi ja patriarkka huolissaan Euroopan maallistumisesta
Peura toteaa perinteisten kirkkojen menettäneen runsaasti jäseniä läntisessä Euroopassa.
– Huomasin tämän, kun osallistuin kolme vuotta sitten Katolisen kirkon piispojen synodiin. Euroopan osalta tilanne on karu myös katolisen kirkon piirissä. Tästä syystä katolinen kirkko korostaa uudelleen evankelioinnin tarvetta Euroopassa.
Tähän yhteyteen sopii Peuran mielestä hyvin Venäjän ortodoksisen kirkon kritiikki maallistunutta eurooppalaista kristillisyyttä kohtaan.
– Minusta on selvää, että myös meillä Suomessa on tarve puolustaa kristinuskon merkitystä ja perinnettä keskeisenä osana eurooppalaisen kulttuurin muotoutumista. Tämä ei tarkoita muiden uskontojen, kuten islamin torjumista.
Franciscus ja Kirill ottivat kantaa myös uskonnonvapauteen ja sekularismiin. Asialla on merkitystä myös Suomen tilanteessa.
– Militantin ateismin sijasta rauhanomainen pyrkimys uskonnolliseen neutraaliuteen on kristillisille kirkoille vakava haaste. Meillä se näkyy pyrkimyksenä siirtää uskonto pois julkisesta tilasta marginaaliin suvaitsevaisuuden ja tasavertaisuuden nimessä. En usko, että tässä onnistutaan.
Peuran mukaan muslimipakolaisten tulo Suomeen merkitsee sitä, että yhteiskunnan on pakko ottaa uskonto todesta, jos esimerkiksi turvapaikan saaneet pyritään kotiuttamaan onnistuneesti.
– Tällä kohtaa kannanotossa korostetaan allekirjoittajien kirkkojen yksimielisyyttä. Paavi ja patriarkka toteavat, että katoliset ja ortodoksit työskentelevät toistensa rinnalla ateismin kahleiden murruttua ja todistavat ihmisten yhteiselon yhteisten perusteiden puolesta.
Lähi-idässä voi kyteä maailmansota
Julistuksessaan Franciscus ja Kirill ottavat voimakkaasti kantaa Lähi-idän kaaokseen, kansainvaellukseen, pakolaisuuteen ja kristittyjen vainoamiseen.
– Meillä ei ole huomattu riittävän selvästi sitä, että Lähi-idän kriisi on merkittävällä tavalla tuonut kärsimystä kristillisten kirkkojen elämään alueella. Tästä esimerkki ovat huhtikuussa 2013 kaapatut Aleppon metropoliitat. Juuri Aleppossa nyt taistellaan! Paavi ja patriarkka puhuvat tällä kohtaa jopa maailmansodan uhasta, Peura toteaa.
Suomessa kirkon peruslinja on Peuran mielestä ollut selkeä. Pakolaisia on autettava, ja siihen seurakunnat ovat lähteneet kautta maan.
– Samalla on mielestäni otettava todesta presidentti Niinistön puhe, joka kehottaa kohdentamaan voimavarat kaikkein eniten apua tarvitseviin. Pakolaistilanteeseen on saatava Euroopan laajuinen ratkaisu ja pakolaisuuden juurisyihin on vaikutettava. Kansainvälisen yhteisön on ponnisteltava, jotta Lähi-itään saadaan rauha. Tätä korostettiin tammikuussa myös KMN:n pakolaiskonferenssissa, johon osallistuin.
Julistuksessa käsiteltiin myös Syyrian kriisiä, jonka yhtenä aktiivisena osapuolena ovat syksystä lähtien olleet Syyrian hallintoa vastustavia kapinallisia pommittavat Venäjän ilmavoimat.
– Venäjän roolia Syyriassa ei mainita julistuksessa. Mielestäni julistukseen sisältyy kuitenkin epäsuora kritiikki myös Venäjän valtiota kohtaan. Paavi ja patriarkka vetoavat terrorismin lopettamiseen yhdistetyin ja koordinoiduin toimenpitein. Lisäksi viitataan tuohon maailmansodan uhkaan. Sen osapuolena olisi epäilemättä myös Venäjä. Moskovan päättäjien toivoisi lukevan julistuksen tarkasti, Peura toteaa.
Katoliset, ortodoksit ja evankelikaalit eivät muuta avioliittokäsitystä
Katolisen kirkon ja Venäjän kirkon johtajat tuovat julistuksessaan selvästi esiin hyvin perinteisen käsityksensä kristillisestä perheestä, avioliitosta ja elämän pyhyydestä.
– Suomessa luterilainen kirkko on suuri enemmistökirkko. Tämä saattaa hämärtää tilanteen arviointia. Toistaiseksi avioliittokäsitystä on muutettu perinteisissä protestanttisissa kirkoissa. Sen sijaan katolinen kirkko, ortodoksit ja evankelikaalit eivät ole tälle tielle lähteneet. Siitä ei ole edes erityisiä merkkejä.
Esimerkiksi KMN:n piiristä avioliittokäsitystä koskeva keskustelu on Peuran mukaan alkutekijöissä, ja ortodoksiset ovat päättäväisesti torjuneet muutospyrkimykset.
– Voimme toki olla kuulematta muita kirkkoja, mutta kuinka viisasta ja ekumeenista se sitten on? Peura pohtii Suomen tilannetta.
Julistus puhuu Ukrainasta, mutta vaikenee Krimistä
Julistuksessa viitataan myös Ukrainaan. Maan tilanne on Peuran mukaan erityisesti ongelma Venäjän ortodoksiselle kirkolle, jonka jäsenet ovat nyt toisiaan vastaan
– Julistus korostaa, että Ukrainassa kreikkalaiskatolisten ja ortodoksien suhteet ovat kunnossa historian painolastista huolimatta. Proselytismi eli käännyttäminen sekä uniatismi eli kirkon tai sen osan liittämisen toisen kirkon alaisuuteen torjutaan, mutta myös kreikkalaiskatolisten olemassaolon oikeus myönnetään. Kirkkoja Ukrainassa kehotetaan rauhan ja yhteiskunnallisen sovun rakentamiseen.
Peura kertoo KMN:n delegaation vierailleen vuosi sitten Ukrainassa.
– Tuolloin todettiin, että Ukrainan uskonnollisten yhteisöjen yhteistyöelin on oikeastaan ainoa paikka, jossa kirkot voivat rakentaa ymmärtämystä. Suurin ongelma on Venäjän ortodoksisen kirkon ja siitä eronneen Ukrainan kanonisoimattoman ortodoksisen kirkon suhde. Mielestäni julistuksella tuetaan Venäjän ortodoksisen kirkon asemaa Ukrainassa. Siitä voi vielä muodostua yksi kriisin ratkaisun rakentaja.
Peuran mukaan on myös huomattava, että julistuksessa ei puhuta mitään Krimin asemasta.
– Pidän Havannassa annettua julistusta ekumeenisesti merkittävänä. Puheentapa on kaikesta huolimatta maltillinen, varsinkin jos sitä vertaa Venäjän ortodoksisen kirkon viimeaikaisiin kannanottoihin. Mielestäni tämä vahvistaa Venäjän kirkon ekumeenista asemaa. Se vahvistuu entisestään, jos ortodoksisten kirkkojen maailmanlaaja synodi toteutuu, Simo Peura sanoo.
Kuva: Wikimedia Commons
Lue myös: