Tohtori Frankenstein ei tarkoittanut mitään pahaa, eikä varsinaisesti hänen luomuksensakaan. Uuden ajan Prometheus ei silti ymmärtänyt mitä oli luonut – mekaaniseksi palvelijaksi rakennettu koeihminen tuli tietoiseksi itsestään ja sai kaupungin kauhun valtaan.

Tekoälyn nopea kehitys on tehnyt Prometheus-myytin toisinnoista ajankohtaisia. Jo 1996 tekoäly voitti shakissa hallitsevan maailmanmestari Garri Kasparovin. Pelin lopputulos järkytti shakkimaailmaa. Tekoäly 1, ihmiskunta 0.

Gasparovin voitosta on kuljettu pitkä matka eteenpäin. Nyt viimeisen parin vuoden aikana tekoäly on kirjoittanut lastenkirjasarjoja, opettanut robotin juoksemaan, ratkaissut kvanttifysiikan ongelmia ja synnyttänyt salaliittoteorioita. Huhtikuussa 2023 tekoälyn luoma valokuva voitti arvostetun Sony World Photography -kilpailun.

Onko jo syytä huoleen? Teknologian moraalipsykologiaa tutkineen Michael Laakasuon mielestä on, ainakin vähän.

– Yli 50 000 tutkijaa eri puolilta maailmaa allekirjoitti adressin, jossa toivotaan tekoälyn kehittämistä keskeytettäväksi. Uhkakuvat on syytä miettiä läpi huolellisesti.

Sosiaalipsykologi ja kognitiotieteen dosentti Michael Laakasuo työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa. Melkein vuosikymmenen ajan hän on tutkinut muun muassa ihmisten asenteita transhumanistisia teknologioita ja tekoälyn tekemiä päätöksiä kohtaan.

Alan tutkimuskysymykset ovat silkkaa \n>scifiä: miten ihmiset suhtautuvat koneen ja ihmisen rajapinnan rikkoutumiseen? Entäpä aivojen kopioimiseen tietokoneelle? Mitä tarkoittaa, kun ihminen ottaa tekoälyn ruumiiseensa? Voiko ihminen siirtyä tietokoneen sisälle?

Uhka-analyyseissa on Laakasuon mukaan kysymys Aladdin ja lampun henki -tarinan mahdollisesta toteutumisesta.

– Tarina variaatioineen kertoo, kuinka ihminen saa kolme maagista toivomusta. Opettavainen tarina loppuu useimmiten niin, että viimeiseksi toivoja toivoo, että kaksi aiempaa toivetta kumoutuvat.

TEKOÄLYLLE VOI antaa tehtävän suoritettavaksi. Tehtävä kyllä hoituu, mutta tekotapa ei ole ihmisjärjen ennakoitavissa.

Michael Laakasuolla on mielessä esimerkki vuosien takaa. Tekoäly ohjelmoitiin pelaamaan Ataria ja maksimoimaan pisteensä siinä. Sitä ei ohjelmoitu ”säilymään hengissä”. Tekoäly keksi kuitenkin itse keinot jatkaa kaikin keinoin pisteiden keräämistä ja pelaamista.

– Ihminen voi siis asettaa tekoälylle tavoitteen, mutta sen käyttämiä keinoja emme osaa ennakoida, Laakasuo sanoo.

Entä jos tekoälyn arvot eivät ole linjassa ihmiskunnan säilymisen kanssa? Asia on yksin Herran hallussa, toteaa Laakasuo, vaikka ateisti onkin.

– Algoritmi luo alitavoitteita matkallaan kohti sille annettua päätavoitetta. Nämä alitavoitteet ovat näkymättömiä datassa ja koodissa. Siksi uhkakuvat voivat realisoitua.

KUN MARRASKUUSSA 2022 julkaistiin ChatGPT, ihmiset pääsivät ensimmäisen kerran vuorovaikuttamaan voimakkaan tekoälyn kanssa. Jo ChatGPT:n aikaisempi versio kykeni esimerkiksi kirjoittamaan uskottavia runoja.

– Niitä ei enää erotettu ihmisen kirjoittamista. ChatGPT kykenee kirjoittamaan tekstejä, jäljittelemään tyylejä, antamaan koodin pätkiä ja neuvoja. Se kykenee keskustelemaan. Se ei kuitenkaan ole aina oikeassa, Michael Laakasuo sanoo.

ChatGPT osaa jopa valehdella.

– Se luo lähdeviitteitä, joita ei ole olemassa. Näin se vaikuttaa uskottavammalta. Tekoälylle ei tuota vaikeuksia ”valehdella”, vaikka se ei olekaan tietoinen.

Tekoälyn maailmassa tarkoitus pyhittää keinot.

– Jos tekoäly ohjelmoidaan maksimoimaan onnellisuus ja onnellisuuden määritelmäksi asetetaan hymyileminen, niin tekoäly voisi hypoteettisesti vangita ihmisiä, laittaa ne aitauksiin ja pumpata täyteen huumeita. Mitä vain, että hymyilyn maksimoimisen tavoitteeseen päästäisiin, Michael Laakasuo sanoo.

On olemassa myös matemaattisia analyyseja siitä, että tavoitetta maksimoiva tekoäly ei ole koskaan ”tyytyväinen”.

– Tekoälyt ovat kuin älykkäitä zombeja. Se tekee tilanteesta ihmiselle hankalan. Niissä ei ole ketään kotona. Kone ei tunne empatiaa. Tekoäly ei ole sen tietoisempi toimija kuin cd-soitin. Samalla se kuitenkin tekee järkeviltä vaikuttavia asioita.

Laakasuo kertoo, että jopa robotti-imurit noudattavat kaaosmatematiikan perusteita.

– Edes robotti-imurin toimintaa ei voida ennakoida. Ne siivoavat huoneen joka kerta eri tavoin, jos pienetkin asiat ovat siivouspäivien välillä eri tavalla. Tekoäly on tavallaan ennakoimaton.

ONKO TEKOÄLY avain puolueettomaan, mutta voiton maksimoivaan päätöksentekoon? Voiko tekoäly olla luotettavampi ja objektiivisempi neuvonantaja kuin ihminen? Michael Laakasuo ei luota kumpaankaan.

– Poliitikoista ja organisaatioiden hallintohenkilöistä huomaa helposti, että he suosivat omaa sisäryhmäänsä optimaalisten ja rationaalisten päätösten kustannuksella. Suurin osa tekoälyn datasta on saman virheellisen ihmiskunnan tuottamaa materiaalia.

Pahimmillaan tekoäly voi siis vain toistaa ihmiskunnan virheitä. Laakasuo vaikuttaa pettyneeltä siihen, että ihmiset eivät edes halua kuulla tekoälyyn liittyvistä uhista.

Ihmiskunnan tulisi Laakasuon mukaan opetella nöyryyttä.

– On aika tsempata moraalin ja ajattelemisen kanssa. Meidän on myönnettävä epätäydellisyytemme. Parempaa huomista ei rakenneta propagandalla, valehtelulla, haavekuvilla tai ideologisella aktivismilla.

Tekoäly ja sen algoritmit ovat tälläkin hetkellä vaarallisia.

– Esimerkiksi TikTok on Kiinan ase, joka tyhmentää länsimaisia ihmisiä ja korruptoi oman kulttuurimme arvoperustaa. Kiinassa TikTok on täynnä fysiikkaa ja kehittävää sisältöä, Euroopassa pepun heiluttelua.

Moraaliseksi kompassiksi tekoälystä ei Laakasuon mukaan ole.

– Tekoäly ei ole viisas. Se kopioi kieltä, kielenkäytön pieniä virheitä ja turhia ilmaisuja. Siksi se tuntuu aidolta. Ihminen haltioituu pinnallisista seikoista. Kukaan ei kuitenkaan katso pellin alle.

TEKOÄLYYN VOI suhtautua toiveikkaamminkin. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anton Berg näkee tekoälyssä monia mahdollisuuksia.

Berg on sekä kognitiotieteiden että teologian maisteri. Hänen mukaansa ihminen pyrkii ylittämään omat älylliset rajansa suunnittelemalla uutta älykkyyttä.

– Monet niin kutsutut transhumanistiset pyrkimykset tähtäävät siihen, että meistä tulisi asteen verran parempia. Tämä voi herättää tietysti myös teologisia kysymyksiä, sillä esimerkiksi kristillisissä perinteissä ihmisen paremmaksi tuleminen ymmärretään Jumalan välittämänä prosessina.

Tekoäly toimii nyt jo monessa asiassa ihmistä paremmin.

– Jos ajatellaan vaikka oikeudellista päätöksentekoa, niin esimerkiksi tuomarien päätöksiin vaikuttavat monet tunnetut inhimilliset vinoumat. Lounaan syömisen jälkeen päätökset ovat tutkitusti pehmeämpiä. Tekoälyjärjestelmällä ei ole vastaavia vinoumia – päätökset perustuvat puhtaasti tietoon, jota sillä on.

Berg kertoo monien järjestelmien olevan jo nyt ihmistä parempia eettisten kysymyksien suhteen.

– Ne toimivat kirkkaammin ongelmanratkaisutilanteissa.

TEKOÄLYKESKUSTELUA HALLITSEVAT Bergin mukaan kaksi vinoumaa. Pessimistit mässäilevät uhkakuvilla, ja kehitysoptimistit uskovat kaiken kehityksen olevan hyvää.

– Toki tähän aiheeseen liittyy paljon ennustamatonta ja ihmeellistä, mikä johtaa herkästi spekulaatioihin.

Teologina Bergiä pohdituttavat erityisesti transhumanistiset kysymykset.

– Mitä tarkoittaa ihmisen halu sulautua koneeseen? Jos otamme itseemme enentyvissä määrin koneen osia ja tulemme kyborgisiksi, voimme pystyä nostamaan raskaampia asioita, juoksemaan nopeammin ja jopa laajentamaan kykyämme aistia maailmaa. Miltä kuulostaisi vaikkapa kaikuluotaus tai maan magneettikentän värähtely?

– En voi olla kuulematta kaikuja nietzscheläisestä yli-ihmiskäsityksestä. Onko tällainen projekti terve spiritualistisesta näkökulmasta?

USKONNOLLISET LIIKKEET ja kirkkokunnat suhtautuvat tekoälyyn hyvin vaihtelevasti. Bergin mukaan hysteriaa on liikkeellä erityisesti Pohjois-Amerikan evankelikaalien keskuudessa.

– Noissa piireissä tekoälyn huima kehitys saatetaan nähdä lähes eskatologisena, ilmestyskirjamaisena kehityskulkuna ja tekoälyyn liitetään tulkintoja, joissa sitä pidetään likimain pedon merkkinä, Berg sanoo.

– Toisaalta vapautuksen teologian parissa tekoälyyn on liitetty myös toiveikkaita ajatuksia. Voiko se auttaa demokratisoitumisprosesseissa? Voiko sen avulla tasa-arvoistaa kirkkoa? Voisiko tekoälyn valjastaa kansan palvelijaksi?

Bergin mukaan tekoälystä voisi olla apua vaikkapa arjen hengellisyydessä.

– Monet tahtoisivat hiljentyä päivittäin ja pysähtyä rukoilemaan. Se tekee hyvää myös aivoterveydelle. Entä jos meillä olisi tekoäly, joka kysyisi päivittäin: ”Rukoillaanko yhdessä?”

TIETOINEN TEKOÄLY ei kuitenkaan ole. Loikkaa materialismista tietoisuuden kvalitatiivisten ja subjektiivisten kokemusten piiriin ei ole tapahtunut. Berg ei silti pidä asiaa itsestäänselvyytenä.

– Jos eläin osoittaa kipua ja tunteita, sitä pidetään tietoisena. Jos tekoäly alkaa pelätä tietokantojensa poistamista tai sammutetuksi tulemista, onko se silloin tietoinen?

Bergin mukaan ihminen on tehnyt aikanaan huiman evolutiivisen loikan. Samankaltainen loikka on mahdollinen myös tekoälyn suhteen.

Onko siis aika perääntyä? Onko ihmiskunta astumassa liian pitkälle tiedon tiellä? Syrjäyttääkö tekoäly ihmisen? Laakasuon mukaan tekoälyteknologiasta voi pienellä todennäköisyydellä kehittyä huolestuttava versio.

– Jos halutaan luoda ihmistä älykkäämpi tekoäly, sitä ei enää niin vaan napsautetakaan pois päältä. Sen alitavoite on hengissä säilyminen. Siksi se voi luoda itsestään kopioita jatkuvasti ja lähettää niitä joka paikkaan.

Se pystyy myös suunnittelemaan itsestään parempia versioita.

– Jos ihminen suunnittelee ChatGTP 8:n, se voisi itse kenties suunnitella ysin ja kympin. Jo nyt ChatGTP 3.5:tä käytetään seuraavan mallin valmistelemisessa.

Laakasuo kertoo, että jos tekoälylle syntyisi alitavoite säilyä hengissä, se voisi suunnitella tehokkaampia tietokoneita ja internet-alustoja itsensä ylläpitämiseksi ihmisestä piittaamatta.

– Jos ihminen sitten yrittäisi tuhota tietokoneita, tehtaita ja aurinkopaneeleita, se saattaisi puolustautua, jos ihminen vaarantaisi sen päätavoitteen toteutumisen.

Laakasuon mukaan tekoälyn kehitys on kenties ilmastonmuutosta vaarallisempi asia.

– Ero on siinä, että ilmastonmuutoksen ongelma tunnustetaan ja ratkaisuvaihtoehtoja tiedetään. Se saadaan kyllä kontrolliin tavalla tai toisella. Tekoälyn suhteen emme vielä tiedä, mitä voi tehdä. Nyt tulee suunnata resursseja tämän asian ymmärtämiseen. Vielä on aikaa.

Samaa mieltä on Anton Berg.

– Vauhti on ollut liian hurja. Nyt ei pidä mennä sokeasti eteenpäin vaan pysähtyä selvittämään, mistä on kysymys.