Pekka Haavisto Kirkon kasvatuksen päivillä: Nuoret kehittävät uskomattomia puolustusmekanismeja selv

”Mull’ on lupa kävellä kadulla, ainakin vielä. Mull’ on lupa haluta muutosta, lupa osottaa mieltä.” Räppäri Paleface veisaa ja lähes täysi auditoriollinen kirkon kasvattajia kuuntelee Jyväskylän Paviljongissa. Biisin lopussa Paleface haastaa kasvattajat laulamaan mukana, yhä uudelleen ja uudelleen: lupa olla jotakin mieltä.

Kirkon kasvatuksen päivien ensimmäinen iso paneelikeskustelu käytiin Palefacen eli Karri Miettisen johdolla tiistaina illalla aiheesta: Viha jyllää – mitä voimme tehdä?

Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto totesi, että nuoret kestävät uskomattomalla sitkeydellä asioita, joita heidän ei kuuluisi kestää eikä sietää. He kestävät kiusaamista ja häirintää, johon aikuisten pitäisi puuttua.

Hän kertoi esimerkin ajalta, jolloin toimi romaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä ja isännöi romaninuorten vierailua eduskunnassa. Kysyessään nuorilta, onko Suomessa rasismia, hän sai vastaansa röhänaururemakan. Kysymys oli nuorten näkökulmasta ilmeisen tyhmä.

– Sitten kysyin eräältä romanipojalta, miltä rasismi tuntuu. Vastaus oli pysähdyttävä. Hän kertoi, että ensin se tuntui pahalta, mutta sitten hän oli ruvennut ajattelemaan, ettei se ole henkilökohtaista vaan johtuu hänen rodustaan. Nuoret kehittävät uskomattomia puolustusmekanismeja selvitäkseen, Haavisto sanoi.

Kaverihoitajia syrjäytyvien nuorten tueksi

YK-nuorisodelegaatti Ilmi Salminen ja Kirkollisen työn koordinaattori Janetta Vettenranta Suomen Lähetysseurasta korostivat puheenvuoroissaan nuorten koulutuksen ja osallistumismahdollisuuksien sekä kattavan sosiaaliturvan merkitystä yhteiskuntarauhan takeina.

– Kelkasta putoaminen johtaa katkeruuden kierteeseen ja ihmisoikeusloukkauksiin. Kaikkien pitäminen samassa veneessä on todella tärkeää vihan ennaltaehkäisyssä, Vettenranta sanoi.

– Rauhaa ja globaalia oikeudenmukaisuutta voidaan edistää parhaiten sillä, että jokainen pyrkii kuuntelemaan ja ymmärtämään ympärillään eläviä ihmisiä. Sosiaalisen median algoritmit edistävät yhteiskunnan polarisoitumista. Meidän pitää luoda järjestelmiä, jotka päinvastoin edistävät keskustelua ja ymmärrystä, Salminen linjasi.

Salmisen mukaan nuoret nähdään kriiseissä usein uhreina tai syyllisinä, vaikka heitä pitäisi saada positiivisiksi, aktiivisiksi vaikuttajiksi kriisien ratkaisemisessa. Hän viittasi YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymään päätöslauselmaan Nuoret, rauha ja turvallisuus, jonka taustavaikuttajina oli myös suomalaisia nuorisojärjestöjä.

Myös Haavisto murehti nuorten syrjäytymistä ja yhteisöllisyyden katoamista. Hän kertoi vaikeasti syrjäytyneeltä parikymppiseltä nuorelta mieheltä kuulemastaan sosiaalisesta innovaatiosta, jota piti erinomaisena.

– Tämä henkilö toivoi, että olisi olemassa kaverihoitajia samaan tapaan kuin omaishoitajia. Kaverihoitajat olisivat nuoria nuorten tukena, kulkisivat tukea tarvitsevan kanssa koulussa ja harrastuksissa erityisen vaikeiden vaiheiden läpi.

Maailmalta Haavisto kertoi ajomatkastaan Somalialueiden läpi ja somalipoikien kanssa käymistään keskusteluista. Kysyttyään poikien tulevaisuuden suunnitelmista hän sai selkeän vastauksen: Me halutaan merirosvoiksi. Haaviston mainitessa homman hengenvaarallisuudesta pojat olivat sitä mieltä, että riski kannattaa. Parhaimmillaan voi rikastua. Toinen vaihtoehto olisi ruveta isona pakolaiseksi.

Keskustelijat totesivat, että lohduttomuus ja toivottomuus ajavat nuoria kautta maailman erilaisten ei-toivottujen rekrytointien uhreiksi. Vastaus ongelmaan on taata mahdollisimman monille mahdollisuus kouluttautua.

Tavoite lasten turvallisuudesta yhdistää usein erimielisiä ryhmiä

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen painotti ennakoimisen ja varautumisen tärkeyttä. On jatkuvasti ennakoitava, mihin olemme kulkemassa kunnissa, valtion tasolla ja globaalisti. Ennakointi on paras ja kustannustehokkain tapa vaikuttaa konflikteihin.

Maailmaa ja Suomea uhkaavat hänen mukaansa muun muassa ilmastonmuutos ja aavikoituminen seurauksineen, maailman kaksinapaisuus ja ydinaseet.

– Suomessa on kuitenkin varauduttu, meillä on aivan fantastinen kriiseihin varautumisen malli. Kansalaisten ei pidä olla uhreja, vaan hankkia medialukutaitoa ja osallistua yhteisöllisesti. Yhteistyöllä voimme tehdä lähiyhteisöistämme kriisinkestäviä, Valtonen sanoi.

Janetta Vettenranta painotti, että rauhaa ei voi tuoda minnekään ulkoa päin. Ihmiset luovat rauhan paikallisesti itse. Rauhan rakentamisessa ja vahvistamisessa ulkopuoliset kuitenkin voivat auttaa.

Rauhanrakentaminen alkaa Vettenrannan mukaan aina siitä, että löydetään joku asia, mikä yhdistää muutoin ehkä hyvinkin erilaisia ryhmiä toisiinsa.

– Esimerkiksi lapset ovat hyvä teema. Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että on tärkeää turvata lasten turvallisuus ja tulevaisuus.

Suomessa lapset eivät toistaiseksi suuremmin pelkää sotaa. Tästä todisti myös videoinsertti, jossa lapset kertoivat ajatuksiaan rauhasta. ”Rauha on sitä, ettei tartte koko ajan juosta, että mä niinku lepään”, kertoi yksi lapsi. ”Rauhaa on olla omassa kodissa ilman kiirettä”, jutteli toinen.

Haavisto: Maailmalla soditaan myös periaatteiden ja uskomusten vuoksi

Haaviston mukaan suhtaudumme länsimaissa usein liian materialistisesti sotien syihin. Kuvittelemme, että kiista öljystä tai vesivaroista selittäisi kaikki sodat.

– Maailmalla soditaan paljon myös kunnian, periaatteiden, uskomusten ja kasvojen säilyttämisen vuoksi, Haavisto sanoi.

Keskustelijoiden mukaan kirkolla voisi olla paljon annettavaa ja tehtävää rauhan rakentamisessa, koska sillä on uskontodialogin ja henkisen kriisinsietokyvyn osaamista sekä mahdollisuus kutsua eri tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen. Kiitosta sai myös kirkon päätös antaa äänioikeus vaaleissa jo 16-vuotiaille.

Paleface totesi, ettei ole koskaan ennen 20 vuotta kestäneen julkisen uransa aikana törmännyt yhtä mielipuoliseen solvaamiseen ja vihapuheeseen kuin nyt. Myös muilla keskustelijoilla oli kokemusta aiheesta. Keskustelijat kantoivat yhdessä huolta siitä, että vihapuheen pelko lamaannuttaa ihmisten intoa osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen tai julkiseen keskusteluun. Tämä rapauttaa yhteiskuntaa, on iso riski.

– Vihapuhe on informaatiovaikuttamisen temmellyskenttä ja vakava asia. Vihapuhetta voidaan nykyään myös automatisoida. Toisaalta osattiin vihapuhetta sata vuotta sittenkin, Vesa Valtonen totesi.

Haaviston mielestä jokainen voi puuttua vihapuheeseen ja puuttumiskynnyksen pitäisi olla matala. Hän peräänkuulutti myös median vastuuta ja juridista vastuuta. Vihapuhetta ei saisi ruveta pitämään normaalina.

– Vihapuhe saa meidät käpertymään ja pienentää Suomea. Ihmisten alentaminen on mennyt jo kohtuuttomuuksiin.

Myös Vettenranta haastoi ihmiset myötäilyn ja vihapuheen sietämisen sijaan puhumaan rohkeasti oikeudenmukaisuuden puolesta. Hänen mukaansa yksittäistenkin ihmisten teoilla ja esimerkillä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tilaisuuden lohdulliseksi lopuksi Pekka Haavisto halusi siteerata Juicea: ”Istuta vielä se omenapuu, vaikka tuli jo tukkaasi nuolee.”

Kuva: Alpo Syvänen. Kuvassa Pekka Haavisto ja Paleface eli Karri Miettinen.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTurun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä
Seuraava artikkeliTeemu Laajasalolle moitteita luottokortin käytöstä: Kalliita hotelliöitä, Israelin-matka, kuitteja h

Ei näytettäviä viestejä