Pauliina Rauhala kertoo torstaina Kotimaa-lehden laajassa henkilöhaastattelussa, millaista palautetta hän on saanut romaanistaan Taivaslaulu (Gummerus).
Romaani kertoo nuoren vanhoillislestadiolaisen parin tarinan. Esimerkiksi Helsingissä kirjaa jonottaa kirjastoista yli tuhat innokasta lukijaa.
Rauhala kertoo, että kirjan käsikirjoitus syntyi parin vuoden aikana milloin kotona nojatuolissa, milloin keittiönpöydän ääressä istuen. Välillä hän pääsi keskittymään kirjastoon tai yliopistolle. Rauhalalla on aviomiehensä kanssa kolme pientä lasta.
Raskainta Rauhalalle ei ole ollut lestadiolaisilta lukijoilta saatu palaute. Päinvastoin, moni viestejä lähetellyt lestadiolainen on kiitellyt kirjaa lohduttavaksi, eheyttäväksi ja rakentavaksi. Jonkin verran on niitäkin, jotka kertovat, ettei kirja vastaa heidän kokemuksiaan. Muutamien lestadiolaisten mielestä kirjassa puhutaan asioista, joista ei ole sopivaa puhua.
– Surullisimmaksi olen kuitenkin tullut muutamista raflaavista uutisotsikoista, joissa lestadiolaisnaisia nimitellään ikävästi ja kirjaa luetaan karkeasti, Rauhala kertoo Kotimaalle.
Lue toimittaja Anna-Kaisa Pitkäsen tekemä Pauliina Rauhalan haastattelu torstaina 24.10. ilmestyvästä Kotimaasta, sivut 14-16! Lue muun muassa, mitä hän pohtii sanasta vapaus suhteessa omaan vanhoillislestadiolaiseen perintöönsä.