Tämän vuoden alussa seurakuntien määrä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa väheni vain kahdella. Närpiön, Pirttikylän ja Ylimarkun seurakunnat sekä niiden muodostama seurakuntayhtymä lakkautettiin ja tilalle muodostettiin yksi yhteinen Närpiön seurakunta. Seurakuntien lukumäärä on Suomessa nyt 428.
Liitoksesta puhuttiin Närpiön seurakuntayhtymässä vuosikausia. Epäselvän tilanteen vuoksi seurakuntien lähes kaikki henkilökunta on ollut väliaikaisesti palkattua.
– Tilanne alkoi olla kestämätön. Ihmiset eivät voi hyvin työssään, jos heidän sopimuksensa uusitaan puolen vuoden pätkissä. Tilanne haluttiin selkiyttää ja muodostaa yksi yhteinen seurakunta. Tämä katsottiin viisaaksi siitäkin huolimatta, että seurakuntarakenneuudistus saattaa myöhemmin nostaa yhtymämallin taas esiin, kertoo Närpiön vt. kirkkoherra Lars Lövdahl.
Pelkoa ja henkilövaihdoksia
Uudessa Närpiön seurakunnassa on jäseniä nyt 7800. Heistä suomenkielisiä on 450 ja loput ruotsinkielisiä.
Seurakuntaliitos aiheutti huolta ja pelkoa pienissä Pirttikylän (850 jäsentä) ja Ylimarkun (1000 jäsentä) seurakunnissa. Ihmisten mielissä pyörivät samat kysymykset, jotka ovat tuttuja aiemmin liitoksen pyörteissä kamppailleista pikkuseurakunnista: Onko meillä oma pappi jatkossakin? Jatkuvatko säännölliset jumalanpalvelukset kotikirkossamme?
Erityisen haasteen Pirttikylässä on aiheuttanut se, että pitkään seurakunnan kantavina voimina työtä tehneet diakoni ja seurakuntamestari eivät olleet virallisesti päteviä tehtäviinsä. Kun virat nyt laitettiin auki, he eivät voineet tulla enää valituiksi tehtäviin, joita olivat pitkään hoitaneet.
– Kun vielä seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherrakin jäi eläkkeelle samassa rytäkässä, koetaan muutos ymmärrettävästi isona ja epävarmuutta tuovana pienellä paikkakunnalla. Säännölliset jumalanpalvelukset kuitenkin jatkuvat ja pienten seurakuntien toiveet pyrittiin muutenkin kuulemaan liitosprosessissa, Lövdahl sanoo.
Ei ylimääräisiä vaaleja
Kirkkohallitus on antanut uudelle Närpiön seurakunnalle luvan jatkaa vanhalla yhteisen kirkkovaltuuston miehityksellä ilman uusia vaaleja, koska seurakuntavaalit ovat loppuvuodesta edessä koko kirkossa. Valtuutettujen määrä lisääntyy kuitenkin kahdella henkilöllä. Mukaan valtuustoon otetaan edellisten vaalien perusteella kaksi eniten ääniä saanutta varasijalle jäänyttä ehdokasta.
”Kuuluuko papin olla virkamies?”
Kirkkoherran avoinna olleeseen tehtävään ei hakenut kukaan. Niinpä tuomiokapituli on määrännyt Lars Lövdalin jatkamaan tehtävässä vuoden 2014 loppuun asti.
– Kirkossamme on käsittämätön määrä byrokratiaa. Suurten seurakuntien kirkkoherrat eivät juuri ehdi papin työtä tehdä ja teologin koulutus ei anna virkamiehen hommiin kovin kattavia valmiuksia. Pitäisi olla juristi ja rakennusmestari ja talousoppinut, Lövdahl puuskahtaa.
Hänellä on 17 vuoden kokemus kunnan virkamiehenä toimimisesta ennen pappisuraa.
– Kyllä minusta voitaisiin kyseenalaistaa, kuuluuko seurakuntien työntekijöiden ylipäätään olla virkamiehiä.