Suomen Raamattuopiston (SRO) Hengellisten syventymispäivien lauantaina järjestetyssä paneelissa pohdittiin kirkon nykyhetkeä ja tulevaa otsikolla Kirkko näinä päivinä. Keskustelu käytiin Cygnaeuksen koulun juhlasalissa, joka täyttyi reunapenkkejä myöten. Panelisteina olivat SRO:n entinen toiminnanjohtaja Timo Junkkaala ja Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen. Keskustelua johti SRO:n nykyinen toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.
Kirkon tulevaisuuteen puhujilla oli monia näkemyksiä.
– Jos ajatellaan, miten kirkko voi uudistua, siihen on erittäin yksinkertainen lääke, kirkkoherra Turtiainen sanoi.
– Kysymys on sama, miten minä ja sinä ja kaikki uudistumme. Jos kaikki uudistuvat, kirkko uudistuu. Sitten mietimme, miten sinä ja minä voimme uudistua: Jumalan sanalla.
Junkkaala oli samoilla linjoilla ja jatkoi ajatusta.
– Tuo on hyvä ajatus, että kirkon uudistuminen on meistä kiinni. Olen myös ajatellut, että Jumala on antanut uuden mahdollisuuden kirkolle, kun Hän on sallinut tulla Suomeen kymmeniätuhansia maahanmuuttajia, joiden joukossa on paljon kristittyjä, hän sanoi.
Turvapaikanhakijoita on usein pidetty ongelmana, ja ”hallitusvaltakin on ongelmissa, mitä pitää tehdä”, Junkkaala sanoi.
– Yhtäältä voimme osoittaa rakkautta ja ystävyyttä. Ei meidän täydy ratkaista, onko tuo tai tuo tullut tänne väärien vai oikeiden motiivien kanssa. Meillä on nyt mahdollisuus, että kohtaisimme nämä ihmiset. Meille on lähetyskenttä tullut ovellemme.
Myös ensi vuoden uskonpuhdistuksen merkkivuotta hän pitää aikana, jolloin kirkko voisi miettiä suuntaansa uudestaan.
– Jos se antaisi jonkin sysäyksen uuteen uskonpuhdistukseen. Jumalalla on olemassa hyviä ajatuksia, joihin meidän pitäisi osata vastata.
Turtiainen kertoi, että hän on keskustellut Syyriasta tulleen pastorin kanssa siitä, miten kirkko voisi kohdata turvapaikanhakijoita.
– Timo sanoi hyvin, että löytäisimme turvapaikanhakijoista uutta piristysruisketta ja ajattelua tähän luterilaiseen kirkkoon. He ainakin omissa maissaan tietävät, mitä kristillisyys voi maksaa, hän sanoi.
Kristinusko on kovien aikojen edessä länsimaissa
Suuressa mittakaavassa kirkko ja sitä myöten kristinusko ovat puhujien mukaan muutosten edessä kirkon jäsenmäärän pienentyessä ja yhteiskunnan maallistuessa.
Turtiainen sanoi, ettei hän kuitenkaan ole ensisijaisesti huolissaan kirkon rakenteista tai tilastoista.
– Suren, että reilu prosentti vuodessa jättää seurakuntansa, kun he pettyvät merkkihenkilöiden lausuntoihin kirkollisista asioista. Ratkaisevampaa on kuitenkin se, olemmeko uskollisia tehtävänantajallemme Kristukselle ja hänen lähetyskäskylleen.
Junkkaala näkee asian astetta synkemmin.
– Historiallisesti on menossa hyvin vavahduttavat näköalat. Tämä on sellaista alamäkeä ollut lähes kaikissa Länsi-Euroopan kirkoissa. Ollut jo muutaman vuosikymmenen ja tuntunut jyrkkenevän. Nyt on menossa luultavasti suurin eroaalto kristinuskosta, mitä koskaan on ollut, hän sanoi.
Kansankirkon asema näytti kirkkoherra Turtiaisesta uhatulta, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisesti.
– Olemmeko me olleet liian kauan kansankirkkona ja tuudittautuneet rakenteisiin? Meidän pitää varautua siihen, että kaikki tämä voidaan menettää. Veikkaukseni on, että näin käy, kun tullaan 2030-luvulla. Silloin tulee se hetki, kun meistä on tullut vähemmistökirkko, hän kertoi.
Huolien sävyttämässä keskustelussa pilkahteli siellä täällä myös toivo.
– Työ, mitä teemme, teemme sen edelleen hyvin. Kun julistamme evankeliumia, niin Jumalalle jää kasvun antaminen. Me emme voi tehdä Jumalan hommia, joten tehdään omamme, Turtiainen sanoi.
Kuva: Antti Berg. Paneeli veti Cygnaeuksen koulun juhlasalin täyteen kuulijoita.
Lue myös:
Lauri Vartiainen: ”Puhe synnistä ja armosta on monelle täysin käsittämätöntä”