Kirkon työntekijöiden koulutuksesta pitää tehdä nykyistä monialaisempaa, kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta linjaa tänään perjantaina julkistetussa mietinnössään.
Mietintö perustuu Kirkon tulevaisuuskomitean työhön, joka julkaistiin viime syksynä. Kirkolliskokous lähetti sen marraskuussa tulevaisuusvaliokuntaan.
Tulevaisuuskomitean tehtävänä oli pohtia, miten kirkon organisaatiosta rakennetaan nykyistä kevyempi ja joustavampi. Komitean mukaan kirkon on luovuttava organisaatiolähtöisestä ajattelusta ja annettava enemmän vastuuta seurakuntalaisille.
Komitea tuotti 22 kannanottoa, joihin tulevaisuusvaliokunnan laskelman mukaan sisältyy 123 uudistusehdotusta. Valiokunta tarttui omassa mietinnössään suurimpiin ja hallinnollisia päätöksiä vaativiin asioihin.
Valiokunta päätti keskittyä paikallisseurakuntiin ja siihen, miten niiden työtä voisi helpottaa.
– Vähenevien resurssien aikana resurssit pitää jakaa hyvin, kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen sanoo.
Valiokunnan mukaan seurakuntien hyvä toiminta ei vaadi kirkkoon yhtä valtakunnallista rakenneratkaisua.
– Seurakunnissa ja paikallistasolla tiedetään, mikä on paras malli. Kannustamme kokeiluihin ja evolutiiviseen toimintatapaan. Työskentelyn aikana kuulimme paljon hyvää esimerkiksi Mikkelin seurakunnan muodostumisesta ensin seurakuntayhtymäksi ja sitten suurseurakunnaksi, Korolainen sanoo.
Määräenemmistösäännökset säilymässä
Tulevaisuusvaliokunnan mukaan seurakuntien työntekijöiden rekrytointia, koulutusta ja osaamista pitää kehittää. Koulutuksen on tarjottava työntekijöille nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin, johtamiseen ja viestintään.
– Jos muutos toteutuisi kymmenen vuoden aikana, kirkkokuvamme näyttäisi aika erilaiselta kuin nyt, Korolainen sanoo.
Hän painottaa, että tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä kaikista jonkinlaisia yleisiä seurakuntatyöntekijöitä.
Tulevaisuuskomitea esitti nuorisokiintiöitä sekä seurakuntien hallintoon että kirkolliskokoukseen. Valiokunta ei kannata kiintiöitä. Suurena syynä niiden toimimattomuuteen pidetään sitä, että nuoret muuttavat paljon ja siksi sitoutuminen luottamustehtäviin on vaikeaa. Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta pitää kuitenkin valiokunnan mukaan kehittää kirkon kaikilla tasoilla.
Komitean linjan mukaisesti valiokunta esittää kirkon keskushallinnon organisaation muuttamista. Keskushallinnossa vaikuttaisi Kirkon kehittämispalvelut -niminen yksikkö, joka jalostaisi seurakuntien toimintamalleja, kouluttaisi, viestisi ja tukisi toimintakulttuurin uudistamista kaikkialla kirkossa.
Valiokunta pyytää kirkkohallitukselta selvitystä siitä, miten keskusrahastomaksun pienentäminen vaikuttaisi seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimintaan.
Äänestyksen jälkeen tulevaisuusvaliokunta päätyi myös siihen, että kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksiin ei esitetä muutoksia. Moni kirkolliskokouksen päätös edellyttää kolmen neljäsosan määräenemmistön ja hidastaa näin muutosten mahdollisuutta.
– Kritiikki määräenemmistöä vastaan on perusteltua. Olemme kuitenkin selkeästi yhdessä sitä mieltä, että olemme synodi, jonka tärkeä piirre on riittävä yksimielisyys, Korolainen sanoo.
Kommentteja tuomio-alkuisista sanoista ja teologian puutteesta
Valiokunta sai työskentelynsä tueksi runsaasti lausuntoja. Niitä antoivat niin kirkolliskokouksen valiokunnat kuin muutkin tahot.
Käsikirjavaliokunta puuttui muun muassa siihen, että tuomio-alkuisten sanojen muuttamista tulisi harkita.
Voimakkainta kritiikkiä antoi kirkolliskokouksen perustevaliokunta. Sen mielestä tulevaisuuskomitean mietintö keskittyi organisaation sujuvoittamiseen suhteuttamatta kannanottoja kirkon perustehtävään. Perustevaliokunta katsookin, että mietintö vaatii erittäin laajaa teologista jatkotyöskentelyä.
– Perustevaliokunnan lausunto oli äärimmäisen ansiokas. Komitean tehtävänannossa ei kuitenkaan pyydetty selvittämään teologista taustaa. Lähdemme siitä, että teologiamme on kunnossa mutta organisaatio tarvitsee muutosta, Korolainen sanoo.
Hän iloitsee siitä, että uudistuksen tarve on kaiken kaikkiaan otettu vakavasti.
Tulevaisuusvaliokunnan mietintöä käsitellään kirkolliskokouksessa toukokuussa. Sen jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle seurakuntiin ja hiippakuntiin. Korolainen arvioi, että tarkemman toimenpidesuunnitelman voisi antaa syksyn kirkolliskokous.
– Selvitykset monista asioista voidaan tehdä melko nopeastikin, mutta toimintakulttuurin muutos ottaa sen ajan kuin se ottaa.
Tulevaisuusvaliokunnan mietintöön ja muiden valiokuntien lausuntoihin voi tutustua täällä.
Kuva: Pasi Leino. Kirkolliskokous Turussa toukokuussa 2016.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Kirkon tulevaisuuskomitea: Kirkko ei ole kriisissä, mutta sen on muututtava