Mustiin pukeutunut kuoro vaeltaa hitaasti kirkon keskikäytävään. Sieltä täältä kuuluu huutoja: ”En ole kuunnellut ääntäsi”, ”Armahda”, ”Voinko saada anteeksi”. Vähitellen kuorolaiset polvistuvat alttarille, jossa pappi antaa jokaiselle henkilökohtaisesti synninpäästön.
Mäntsälän kirkossa on meneillään pääsiäisyönä järjestettävän Draamamessun harjoitukset. Draamamessu on pääsiäisyön juhlajumalanpalvelus, joka toteutetaan draaman keinoin. Käsikirjoitusta ovat olleet tekemässä Jouni Laine ja Mia Pätsi, joilla on kattava kokemus teatterista ja esiintymistaidosta, sekä liturgina toimiva pappi Tarja Meijer.
– Tavallinen jumalanpalvelus on kehittynyt teologivetoisesti. Me lähdimme draama edellä, Jouni Laine kuvailee messun lähtökohtia.
Laine kuvailee tavallisia jumalanpalveluksia virkamiestyöksi ja kaipaa niihin emotionaalisempaa kokemusta. Siihen on draamamessussakin pyritty. Työryhmä teki pitkään töitä jumalanpalveluksen tekstien kanssa, jotka Jouni Laineen mielestä ovat huonoja.
– Otimme niistä löysät pois ja menimme asiaan.
Liturgina toimiva Tarja Meijer toteaa, että draamamessussa tekstejä on helpompi elää todeksi. Toteutuksessa synnintunnustuksen lisäksi esimerkiksi rukouksia tulkitaan vuoropuheluna ja lukukappaleet näytellään.
Säälittävää
Myös tavallisen jumalanpalveluksen muita osia voisi draamamessun tekijöiden mielestä miettiä uusiksi esittävän taiteen kautta. Jouni Laine ottaa esimerkiksi synnintunnustuksen ja -päästön.
– Synnintunnustuksen pitäisi olla vaikuttava. Tavallisessa messussa se ei tee vaikutusta vaan on säälittävä. Se on väärässä paikassakin, mielestäni sen pitäisi olla saarnan jälkeen.
Draamamessussa rippi on pidetty perinteisellä paikallaan, mutta toteutus on dramaattinen.
– Meillä se on nyt niin vaikuttava, että pissat tulee housuun, Laine lupaa.
Myös Tarja Meijer pitää rippiä yhtenä draamamessun onnistuneimmista osista.
– Tässä ihminen voi tuntea oman syntisyytensä aidosti ja rauhassa. Myös armon julistus on vahva. Molempia tarvitaan, hän sanoo.
Meijer kertoo myös ehtoollisen olevan draamamessussa vaikuttava. Pappina hän kokee ehtoollisen haastavimpana, mutta tärkeänä osana messua.
– Joka kerta, kun toimitan ehtoollisen, elän sitä itse todeksi. Musta tuntuu, että en aina ole löytänyt sanoja tai keinoja tuoda sitä tarjolle muillekin ihmisille.
Hävetkää
Jouni Laine korostaa, että messu on alun perin ollut draamaa. Teatteri on saanut alkunsa kulttimenoista.
– Tämä on teatteri. Täällä on katsomo, esiintymiskoroke, lavastus, papeilla on esiintymisasut ja dialogi yleisön kanssa, Laine sanoo ja viittoo kirkkosaliin.
Hän kuitenkin kritisoi sitä, että vaikka kirkon menoissa on kaikki teatterin elementit, sen lakeja ei noudateta. Ensimmäinen teatterin laki olisi osata repliikit ulkoa.
– Oletko nähnyt, että papit osaisivat repliikkinsä? Laine kysyy.
– Jumalanpalvelus vaikuttaa siltä, että amatöörit ovat ensimmäisessä harjoituksessaan. Kyllä se niin on, että ehtoollisen asetussanat pitäisi osata ulkoa. Hävetköön, joka niitä menee sinne lukemaan paperista.
Läsnäolo, emotionaalisuus ja puhuttelevuus toistuvat Laineen ja Meijerin puheissa usein. Lapsityön pappina työskentelevä Meijer korostaa läsnäolon taitoa.
– Lasten kanssa ei voi olla papereihin sidottu. Kun niistä vapautuu, tulee aito kohtaaminen ja voimaa hetkiin. Silloin ei haittaa, vaikka joku sana menisi vähän huonosti.
Draamamessua tehtäessä työryhmä on saanut tehdä messusta mieleisensä.
– Se, mitä olemme kaivanneet jumalanpalvelukseen, on nyt kirjattu tähän. Olemme saaneet olla väärää mieltä, Jouni Laine kiittelee.
– Tämä kritiikki pitäisi ottaa nöyrästi vastaan, hän sanoo.
Pelastunko?
Draamallisuudessakin voi toki mennä liian pitkälle. Tarja Meijer korostaa, ettei mitään tehdä siksi, että se näyttää kivalta.
– Meillä on vanhat tutut raamit, sekä tuttu sanoma. Kysymys on siitä, miten se elää minulle. Miten voin auttaa muitakin kokemaan sen, että tämä on totta? Tarja Meijer sanoo.
Pääsiäisyönä järjestettävä Draamamessu on myös ajankohdallisesti kristinuskon ytimessä. Jouni Laine kertoo työryhmän usein miettineen ratkaisuja katsomossa istuvan seurakuntalaisen näkökulmasta. Messu pyrkii vastaamaan kysymykseen, pelastunko?
– Moni on tänä päivänä nälkäinen ja kaipaa elämäänsä jotain enemmän. Tämä on yksi tapa, jolla messu voi vastata siihen huutoon. Tämä ei ole kaikille se oikea tapa, mutta tämä on meille se tapa, jolla haluamme elää sitä todeksi.
Kuvat: Cristian Medel. Mäntsälän kirkossa vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna. Draamamessu on osa juhlavuoden ohjelmistoa.
Kuva: Cristian Medel
Katso draamamessun harjoituksissa kuvattu video!
Ilmoita asiavirheestä