Alkava kesäkausi tuo jälleen mukanaan myös mökkeilyn. Lyhyen mutta valoisan suven ihanuuteen liittyy meillä kodeissa ja mökeilläkin olennaisesti saunominen.

Sauna liitetään oikeutetusti suomalaisuuteen ja tuo sana on myös suomen kielen harvoja lahjoja maailman muille kielille. Itse sauna tai sitä muistuttava kylpy on ollut muinaisina aikoina moniin eri kulttuureihin levinnyt tapa, mutta Suomessa se lienee säilynyt parhaiten.

Sauna ja saunominen ovat kulttuurissamme enemmän kuin osiensa summa. Niiden koko merkitystä voi arvioida pohdiskelemalla, jos niitä ei lainkaan olisi.

Saunasta on pitkä matka kristinuskoon. Ottaen huomioon monet vanhat saunomiseen liittyvät tavat, voi tässä kulttuurimme erikoisuudessa kuitenkin ajatella olevan myös jotakin pyhää. Saunomisen muinaisiin juuriin on kuulunut erilaisia uskomuksia. Saunassa on ajateltu asuneen hengen tai saunatontun, siellä on luettu loitsuja, siellä ei ole ollut sopivaa meluta tai käyttäytyä muutenkaan miten tahansa. Kekrinä on saunaan voitu kattaa ateria vainajille.

Kiukaan kihahdus lienee ollut mielissä muutakin, kuin veden salamannopeaa höyrystymistä. Erikoisia etymologis-uskonnollisia yhteyksiä on laajemminkin: suomen kielen sanalla ”löyly” on vastineensa paitsi lähi-, myös etäsukukielissä: unkarin samaa juurta oleva sana ”lélek” tarkoittaa kuitenkin mielenkiintoisesti ”sielua”, ei siellä tuntemattoman saunan terminologiaa. Ja kirjoittipa myös reformaattorimme Mikael Agricola Uudessa testamentissaan (1548) ”uudestisyntymisen löylystä” tarkoittaessaan kastetta.

KIELI MUUTTUU. Sauna ei ole sakramentti, mutta olisiko siinä käsitettä aika vapaasti tulkiten sittenkin ripaus jonkinlaista sakramentaalisuutta? Sakramenttien, luterilaisittain kasteen ja ehtoollisen, taustalla on teologisen merkityksen lisäksi myös muinaisen Lähi-idän kulttuurisia seikkoja. Juutalaisuudessakin tunnettiin uskonnollisia pesuja ja yhteinen ateria oli ja on Lähi-idässä ideaalisimmillaan rauhan ja yhteyden hetki. Jos kristinusko olisi syntynyt Pohjolassa, olisiko saunakin kenties sakramentti? Aihetta on lyriikassaan kosketellut kauniisti esimerkiksi Eino Leino. Saunamessujakin on kokeiltu.

Hauskalla tavalla saunan sanomaa vie pian maailmalle myös Ruotsia Euroviisuissa edustava vöyriläisyhtye KAJ, jonka kappale ”Bara bada bastu” on yksi osoitus ikivanhan saunakulttuurin kyvystä soitella jatkuvasti myös kulttuurin kanteleiden kieliä.

Edessämme on jälleen vuoden valoisin ja lämpöisin aika. Monet suomalaiset pääsevät jälleen lataamaan akkujaan lomillaan ja vapaillaan kauniin luonnon keskelle. Monille se merkitsee rakkaiden mökkien ja lämpimänä kutsuvien saunojen suojaan vetäytymistä. Kyllä siinä on myös jotakin salattua. Ja pyhää.