Pääkirjoitus: Pitääkö palkka aina ansaita vai saako työttömyys olla ideologinen valinta?

Onko kohtuullista nostaa työmarkkinatukea ja samalla tietoisesti käyttäytyä työpaikkahaastatteluissa niin, ettei tule valituksi tehtävään? Kysymys nousi esille viime viikolla, kun 39-vuotias mies ilmoitti menettelevänsä näin.

Kyseinen mies kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän on ideologisesti työtön, eli ei halua mennä töihin eikä halua tehdä typeriä töitä. Samalla hän pitää oikeutenaan nostaa 518 euron työmarkkinatukea. Tätä tukea hän on käyttänyt eräänlaisena kirjailija-apurahana, miehen esikoisteos ilmestyi syyskuussa. Röyhkeys-niminen kirja kuvaa työmarkkinatuella elämistä.

39-vuotiaan tapa toimia on helppo kyseenalaistaa. Ennen hänen tuomitsemistaan kannattaa kuitenkin pysähtyä kuuntelemaan. Sitä, miksi työn tekemättömyys on joillekin ihmisille ideologinen valinta etenkin silloin, jos tarjotun työn tekemisestä seuraa ympäristön kannalta kestämättömiä seurauksia. Tosin usein tarjolla on ympäristöä vähemmän kuluttavia töitä, vaikkakin pienipalkkaisia.

***

39-vuotiaan miehen ideologisen ratkaisun olla tekemättä palkkatyötä voisi hyväksyä, jos hän ei nostaisi työmarkkinatukea. Tämä tuki on tarkoitettu ihmisille, jotka etsivät työtä.

Pahimmillaan tämä 39-vuotiaan miehen röyhkeä toiminta leimaa väärällä tavalla työmarkkinatukea saavia ihmisiä. Poikkeustapauksista huolimatta valtaosa työmarkkinatukea saavista käyttää tukea oikein ja etsii tosissaan töitä.

***

Osa poliitikoista ja tutkijoista ajaa Suomeen perustuloa eli kansalaispalkkaa. Silloin kaikille kansalaisille maksettaisiin säännöllisesti määrätty rahasumma, joka korvaa sosiaaliturvan kokonaan tai osittain.

Perustuloa perustellaan lähes vastakkaisin perustein, kuten professori Heikki Hiilamo kirjoittaa maanantaina julkaistussa Ylen kolumnissa. Hiilamo kannattaa perustuloa ratkaisuna perusturvan varassa olevien ihmisten byrokratialoukkuihin.

Hiilamon mukaan perustuloa voidaan kehittää tavalla, joka pitää huolen siitä, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa. Tämäkään malli ei ratkaise kokonaan sitä kysymystä, onko oikein jättäytyä perustulon varaan, jos terveys sallii työnteon.

Kuva: Olli Seppälä

Edellinen artikkeliUusi dokumentti Lutherista liikkuu reformaattorin synnyinmaalla – kertojana piispa Jolkkonen
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Mitä pojat nikkaroivat ja missä?

Ei näytettäviä viestejä