Yksi nasevimmista kirkkoa koskevista lentävistä lauseista kuuluu: ”Kirkko on olemassa sen tähden, että täällä kuollaan.” Sen sanoi professori Osmo Tiililä 1960-luvulla. Lause voi tarkoitta kahta asiaa. Ensinnäkin se voi tarkoittaa sitä, mitä Tiililäkin varmaan halusi sanoa: että kirkon on julistettava sanomaa ja oppia iankaikkisesta elämästä.
Toisaalta lause voi tarkoittaa sitä, että kuolemaa seuraa suru ja kirkko antaa surulle muodon ja auttaa kestämään menetyksen. Kirkko on ihmistä varten.
Jälkimmäinen tulkinta kirkon tehtävästä nousi esille arkkipiispa Kari Mäkisen puheessa, jolla hän avasi kirkolliskokouksen Turussa viime maanantaina. Mäkinen sanoi: ”Mitä tarkemmin katson kirkkoni menneisyyteen ja nykyhetkeen, sitä enemmän alkaa erottua vain ihmisiä, Kristukseen kastettuja kirkon jäseniä, Kristukseen eri tavoin kiinnitettyjä. Vain ihmisiä, jotka kaikki pyytävät tulla nähdyiksi, tunnustetuiksi ja tunnistetuiksi ihmisinä omana aikanaan ja omalla paikallaan osana tätä kirkkoa.”
***
Tällä hetkellä kirkon sisäiset jännitteet ja jakautuminen voidaan kiteyttää ymmärrykseen kirkon perimmäisestä tehtävästä. Onko se oikeaa oppia vai elävää ihmistä varten?
Kuten aina, kärjistysten väliin jää paljon sävyjä ja tulkintoja, mutta vastakkainasettelu auttaa hahmottamaan tilannetta.
Kirkko on aina pyrkinyt opilliseen harmoniaan tai ainakin opin sisäiseen logiikkaan. Käytännön tulkintoja johdetaan ylevistä periaatteista.
Jos tulkintaa ei syystä tai toisesta voi johtaa, sen pahempi käytännölle. Oppi tuppaa aina voittamaan ihmisen.
***
Onneksi tilanne ei ole aivan näin lohduton. Ainakin sielunhoidolliset syyt voivat oikeuttaa ohittamaan opilliset rajaukset.
Kirkko tarvitsee oppinsa, se on selvä, mutta se tarvitsee myös ihmisen: surevan, iloitsevan, lankeavan, ryhdistäytyvän ja vastaan väittävän.
Kirkko on olemassa sen tähden, että täällä eletään.
Kirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 17. toukokuuta.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Arkkipiispa Mäkinen kirkolliskokouksessa: Elämän suurimpia kysymyksiä ei ratkaista äänestämällä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.