Pääkirjoitus: Maailma on rikki ja z-sukupolven täytyy se korjata

Kuva: Jani Laukkanen

Käsi ylös, kuka oli kuullut Charlie Kirkistä ennen kuin hänet surmattiin. Harvempi yli kolmekymppinen, ellei ole erityisesti harrastanut USA:n politiikkaa. Sen sijaan moni z-sukupolveen kuuluva eli 1997 ja sen jälkeen syntynyt tunnisti nimen hyvinkin ja oli myös järkyttynyt Kirkin ampumisesta.

Tämä saa miettimään millainen kokonainen toinen maailma elää z-sukupolven mielessä ja kännyköissä. Kun huolestuneena pohditaan, miten on nuorten lukutaidon ja osaamisen laita, kun eivät lehtiäkään lue eivätkä mielellään puheluja soittele, näyttää siltä, että heiltä löytyy hiljaista tietoa, jota vanhemmilla sukupolvilta puuttuu. He seuraavat aikaa, mutta toisin kuin vanhempansa.

Siitäkin ollaan huolissaan, mitä vaikutteita z-sukupolvi somemaailmastaan omaksuu. Sukeltavatko he täysin rinnoin Charlie Kirkin äärilaitaiseen kristillisnationalistiseen ajatteluun vai johonkin päinvastaiseen? Heillä näyttää kuitenkin olevan kykyä myös erotella seuraamistaan vaikuttajista hyviä ja huonoja puolia. Se on taito, joka opitaan kotoa keskustelemalla erilaisista näkemyksistä.

Tällä hetkellä z-sukupolvi myös muuttaa maailmaa. Huolestuneet nuoret ovat etenkin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa lähteneet kaduille vastustamaan maansa hallintoa. Madagaskarissa protestien syynä ovat veden- ja sähkönjakelun katkokset, Marokossa rajoitetut mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja saamaan terveydenhoitoa. Nepalissa ja Perussa nuoret protestoivat korruptiota vastaan. Protestit ovat johtaneet myös väkivaltaan ja kuolemantapauksiin. Nepalissa protestoijat kaatoivat hallituksen.

Suomessa z-sukupolven suurin ongelma tällä hetkellä on työttömyys. Opiskelunsa päättäneiden on nyt lähes toivotonta päästä hyödyntämään opintojaan. Siihen vaaditaan satoja hakemuksia avoimena oleviin paikkoihin, joihin on satoja ellei tuhansia hakijoita. Samalla se tarkoittaa sitä, että omaa elämää ei pääse rakentamaan täysin rinnoin. Nähdäänkö meillä pian työttömyyden motivoimia nuorten protesteja, sitä voi suorastaan toivoa.

Z-sukupolvi joutuu rakentamaan elämänsä kivikkoista polkua näinä aikoina. Kiinnostavaa on, että myös usko sulautuu heidän elämänpiiriinsä mutkattomasti. Tämä näkyy nyt nuorten lisääntyneenä läsnäolona Suomessakin vanhoissa kirkoissa ja vaikkapa Tuomas-yhteisössä.

Sosiaalisesta mediasta onneksi löytyy nuorille myös näkemyksiltään toisenlaisia vaikuttajia kuin Charlie Kirk. Esimerkkinä vaikkapa Kirkin tapaan kampuksia kiertävä pastori ja apologeetta Cliffe Knechtle, joka selittää nuorille Raamattua, tai New York Timesin tällä viikolla esiin nostama Yhdysvaltain demokraattien nouseva vaikuttaja, pappisseminaariakin käynyt lakimies James Talarico, jonka sanoma näyttää olevan, että maailma on mennyt rikki ja se pitää nyt korjata yhteyttä etsivällä politiikalla ja rakkaudella.

Maailma on monin tavoin rikki, mutta ei se toivoa vailla ole. Paremman maailman rakentamiseen vain tarvitaan uudenlaista yhteyden etsimistä ja ehkä kokonainen z-sukupolvi.

Lue myös:

Pääkirjoitus: Kiinalainen uuskolonialismi ottaa Afrikkaa haltuun — kungfutselainen järjestys pyrkii syrjäyttämään lännen

Pääkirjoitus: Tähän on tultu — edes piispat eivät kirkasotsaisesti enää usko maailmanrauhaan

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.


Edellinen artikkeliProfessori Petri Luomanen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaaniksi
Seuraava artikkeliCanterburyn arkkipiispaksi ensimmäistä kertaa nainen

Ei näytettäviä viestejä