Otsikoissa 2005 – mikä on muuttunut, mikä ei?

”Kirkosta eroaminen jatkuu voimakkaana”, Kotimaa-lehden otsikko kertoo tammikuussa 2005.

Vain jälkiviisaana voi tietää, että dramaattiset erovuodet ovat vasta edessä. Vuoden 2005 alkaessa kirkkoon kuuluu vielä komeat 83,6 prosenttia suomalaisista.

Kymmenen vuoden takainen Kotimaan vuosikerta sisältää tekstejä, jotka voitaisiin julkaista nyt ja tekstejä, joita ei enää kirjoitettaisi. Joidenkin tuolloin julkisuudessa olleiden asioiden kanssa painiskellaan edelleen, toisista ei puhuta enää mitään.

Vanhojen lehtien äärellä ajan kulumisen hitaus ja nopeus ovat läsnä yhtä aikaa.

Vuoden 2005 suuria puheenaiheita Kotimaassa ovat edellisen vuoden lopussa tapahtunut Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofi ja Ilkka Kantolan ero piispan virasta. Paavi Johannes Paavali II:n kuoltua uudeksi paaviksi valitaan Benedictus XVI.

Nokia Missio järjestää 1 000–1 500 ihmistä kokoavia tilaisuuksia Tampereen MetroAuto Areenalla.

Nuorista aikuisista puhutaan jo kirkon kohtalonkysymyksenä. Toisaalta usko on alkanut kiinnostaa myös kirkon sisäpiirien ulkopuolella. Päätoimittaja Olav S. Melin toteaa Kotimaan pääkirjoituksessa, että ”kysymystä elämän tarkoituksesta ja Jumalasta pohditaan päivälehtien kulttuurisivuilla ja television viihdeohjelmissa”.

Pikku-uutisessa mainitaan vapaa-ajattelijoiden bussimainos. Vieraudesta uutta toimijaa kohtaan kielii kuitenkin jäykkä kirjoitusasu ”Tampereen vapaa-ajattelijat -yhdistys”.

Jotkut asiat tuntuvat hyytävän ajankohtaisilta. ”Islamin asema puhuttaa Ranskassa”, Kotimaa otsikoi syyskuussa 2005.

Kaikki ei kuitenkaan ole kuten nyt. Kymmenen vuoden takaisissa lehdissä vanhoillislestadiolaisuus ei herätä intohimoja eikä Suviseuroista tehdyssä jutussa viitata sanallakaan skandaaleihin. Pirkko Jalovaara kommentoi jutuissa ilmiöitä haastateltavana muiden joukossa.

Ajasta kertoo sekin, että kirkon työpaikkailmoitukset täyttävät lehdestä joka viikko useita sivuja.

”Keskustelu homoudesta vaatii malttia”

Kotimaa tarkkailee koko vuoden ajan tiiviisti tilanteen kehittymistä Luther-säätiössä. Niko Vannasmaa vihitään ensimmäisenä suomalaisena Missionsprovinsenin papiksi Ruotsissa. ”Onko hän pappi Suomen kirkossa?” Kotimaan kansiotsikko kysyy.

Uutisaiheeksi nousee myös naispappien kohtelu eri puolilla maata.

Teologian tohtori Kari Kuula tekee piispainkokouksen pyynnöstä tutkimusta siitä, mitä Raamattu sanoo homoseksuaalisuudesta. Joitakin viikkoja Kuulan haastattelun jälkeen teologiasivun otsikko toteaa: ”Keskustelu homoudesta vaatii malttia ja aikaa.”

Vuonna 2005 Kotimaa uutisoi myös, että osa Suomen kirkon papeista siunaa rekisteröityjä parisuhteita. Jutussa korkeakoulupastori Leena Huovinen ja rovasti, perheneuvoja Matti J. Kuronen kertovat siunanneensa samaa sukupuolta olevan parin.

Uutisen jälkeen toimitukseen tulvii kritiikkiä.

Yksinäisille naisille ja naispareille annettavista hedelmöityshoidoista puhutaan pitkin vuotta. Lokakuussa Kotimaa kutsuu kansikuvaan hedelmöityshoidoista eri linjoilla olevat kansanedustajat Oras Tynkkysen ja Päivi Räsäsen. Kaksikko poseeraa kasvot vastakkain eduskunnan käytävällä.

Useat tuon ajan haastateltavat ja kuvattavat esiintyvät lehden sivuilla edelleen. Vuosien kulumisen näkee kasvoilta ja vaatemuodista.

Moni on ehtinyt vaihtaa myös tehtävää. Raamatun tekstejä pohdiskelee lehdessä Lapuan tuomiokapitulin pappisasessori ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkkoherra Jukka Keskitalo. Sittemmin hän on tullut tunnetuksi Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä.

Piispaksi mies Reino-tohveleissa

Vuonna 2005 seurakuntaliitosten sarja on jo alkanut, ja kuntauudistukseen viitataan Kotimaa-lehden sivuilla toistuvasti. Lehti hahmottelee mahdollisen tulevaisuuden seurakuntakartan. Kulttuuriministeri Tanja Karpela kehottaa kirkkoa pohtimaan seurakuntarakennetta, sillä ”kunta- ja palvelurakenneuudistus pyritään toteuttamaan varsin nopealla aikataululla”.

Myös kirkon keskushallinnon uudistamista suunnitellaan, sillä hallintorakennetta on moitittu kankeaksi. Tehtävää varten perustetaan työryhmä. ”Hallinnonuudistus etenee aikanaan kirkolliskokoukseen”, Kotimaa kertoo.

Keskushallinnon uudistamisesta päätettiin kirkolliskokouksessa yhdeksän vuotta myöhemmin, toukokuussa 2014.

Turun piispanvaalissa naisten ehdokkuus on sen verran poikkeuksellista, että asia nousee Kotimaassa otsikkoon. Vaalin voittaa lopulta Ulvilan kirkkoherra Kari Mäkinen. Kotimaan kannessa hän haravoi lehtiä kotitalonsa pihalla Porissa. ”Matalan profiilin mies”, otsikko tiivistää. Uutissivulla on kuva Mäkisen Reino-tohveleista.

Tuolloinen Ulvilan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anni Paala kuvailee Mäkistä tekstissä seuraavasti:

”Kari on vahva johtaja, mutta hän haluaa esittää perusteltuja, harkittuja mielipiteitä. Hän ei ole mikään myötäilijä.”

Joulukuussa 2005 julkaistaan Kotimaan juhlanumero lehden satavuotisen historian kunniaksi.

Lehdessä käydään läpi Kotimaan taival kirkon ja yhteiskunnan vahtikoirana ja julkaistaan presidentti Tarja Halosen haastattelu.

”Toivottavasti kirkolle jää aikaa myös pidemmän suunnitelman työlle eli iäisyyskysymysten pohtimiselle”, Halonen sanoo lehdessä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta Kotimaan ensimmäisen numeron ilmestymisestä.

Edellinen artikkeliStubb vieraili oululaisen omaishoitajan kotona
Seuraava artikkeliTutkija: ”Olen aika vakuuttunut, että punamulta tulee”

Ei näytettäviä viestejä