Ortodoksinen kirkko käynnistää muutosneuvottelut – syynä valtionavun leikkaukset

Uspenskin katedraali Helsingissä on Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkko. Kuva: Olli Seppälä.

Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus on 22.9. kokouksessaan päättänyt käynnistää muutosneuvottelut kirkon keskushallinnossa. Taustalla ovat ortodoksisen kirkon valtiolta saamaan avustukseen kohdistuvat leikkaukset.

Muutosneuvotteluiden piirissä on kirkon palvelukeskuksen, Ortodoksisen seminaarin ja kaikkien hiippakuntien henkilöstö piispoja lukuun ottamatta. Tarkoitus on tarkastella töiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Myös lomautukset ovat mahdollisia. Henkilöstön vähentäminen on viimeinen keino, johon turvaudutaan, eikä vähennystarvetta ole neuvottelujen alkaessa arvioitu.

Kuten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtion rahoitukseen, myös ortodoksisen kirkon valtiolta saamaan avustukseen on kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Vuonna 2023 kuluttajahintaindeksin mukaan tehtävää määrärahan korotusta vähennettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä astui voimaan vuonna 2024 ja sen vaikutus ulottuu vuoteen 2026. Vuoden 2025 alusta alkaen avustuksen lähtötasoa 2 771 000 euroa leikattiin 392 000 eurolla. Vuodelle 2026 ortodoksiselle kirkolle esitetään valtiolta saatavaksi avustukseksi 2 192 000 euroa.

Valtiolta saatava avustus on muodostanut noin 35 prosenttia kirkon keskusrahaston tuloista. Leikkausten perusteluna on käytetty ennustettua ortodoksisten seurakuntien kirkollisverojen kasvua. Kasvu on kuitenkin jäänyt merkittävästi ennustettua heikommaksi. Verotulot kohdistuvat ortodoksisiin seurakuntiin, mutta leikkausesitys koskee Suomen ortodoksisen kirkon eli keskusrahaston tuloja.

Suomen ortodoksinen kirkko on Ekumeenisen patriarkaatin yhteydessä vuodesta 1923 asti toiminut ortodoksinen paikalliskirkko, jossa on noin 56 000 jäsentä. Kaikkia Suomessa asuvia ortodokseja palvelevassa kirkossa on kolme hiippakuntaa ja kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa. Yli 30 prosenttia kirkon jäsenistä on alle 29-vuotiaita. Kirkkoa johtaa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, jonka istuin sijaitsee Helsingissä.

Uutista on tarkennettu 25.9.2025 klo 11.12: valtionavun sijaan käytetään termiä valtiolta saatava avustus ja Suomen ev.l-lut. kirkon osalta puhutaan valtion rahoituksesta.

Lue myös:

”Hallituksen terveiset kansankirkoille tylyt” — Myös Suomen ortodoksinen kirkko valittelee kehysriihipäätöksen valtionavun supistuksia

Valtion rahoituksen väheneminen hautaustoimessa pakottaa seurakunnat nostamaan maksuja ja lisäämään kirkollisverovarojen käyttöä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkon viestintäpalkinnon saa Sixten Korkman
Seuraava artikkeliSammeli Juntunen: Kirkossamme ei vallitse ”levollinen järjestys” ja merkittävänä syynä on piispainkokouksen avioliittoa koskeva pastoraalinen ohje

Ei näytettäviä viestejä