Orimattilan uudeksi kirkkoherraksi valittu Tuomas Niskanen sanoo elävänsä jo pikkupoikana muodostunutta unelmaansa. Siinä missä toiset natijaiset kertoivat hoitopaikassa unelma-ammatikseen poliisi tai palomies, Niskanen kertoi haluavansa papiksi. Ensimmäisen saarnansa hän kirjoitti tikkukirjaimilla ekaluokkalaisen varmuudella aiheesta ”Maallisen mammonan turhuus”.
− En oikeastaan tiedä, miksi halusin papiksi jo pienenä poikana. Lapsuuden perheeni oli ihan tavallinen luterilainen koti, eikä meillä suvussa ole pappisperinteitä.
− Vanhemmat veivät kyllä minutkin kirkkoon Hausjärvellä sunnuntaisin, ja kummitäti vei Riihimäellä seurakunnan tapahtumiin, poikaleireille ja vastaaviin.
Nyt nelikymppisenä aikuisena Niskanen sanoo, että hän on edelleen innoissaan, kun saa työskennellä pappina. Myös kiitollisuus toistuu Niskasen sanoissa usein.
− Onhan se hienoa, että saa tehdä sellaista työtä, mitä haluaa ja minkä kokee tärkeäksi. Ylipäätänsä työn tekeminen ja elannon saaminen ovat suuren kiitoksen aiheita.
”On hienoa, että yli tuhat ihmistä lähti liikkeelle ja vaikuttamaan.”
TUOMAS NISKANEN valittiin Orimattilan kirkkoherraksi vaalissa 25.5. Vaalissa annettiin kaikkiaan 1028 ääntä, joista selvä enemmistö, 736, annettiin Niskaselle. Äänestysprosentti seurakunnallisten vaalien tapaa melko alhainen, 12,3. Mutta Niskanen ei yhdy siihen kuoroon, joka pitää tätä surkeana lukuna.
− Mielestäni on hienoa, että yli 1000 ihmistä lähti liikkeelle ja vaikuttamaan oman seurakunnan asiaan. Kirkkoherran vaalin järjestäminen on aina paikallinen ponnistus, ja seurakunta onnistui tässä hyvin.
− Oma äänimääräni tuntuu jopa häkellyttävän isolta. Tuntuu hyvältä, että niin moni halusi minut seurakuntansa kirkkoherraksi. Olen syvästi kiitollinen, mutta samalla tunnen, että tulos myös velvoittaa. Nöyrin mielin lähden sitten syksyllä tekemään työtä Orimattilassa.
Niskanen lausuu kiitoksen sanat myös Orimattilan eläkkeellä siirtyvälle kirkkoherralle Annakaisa Rantalalle:
− Olen saanut häneltä oppia monia hyviä asioita, jotka ovat jääneet mieleen.
Vuosikertomuksen mukaan Orimattilan seurakunnan jäsenmäärä oli viime vuoden lopulla 10 722. Vuoden 2024 aikana jäsenmäärä pieneni 194 jäsenellä. Orimattilalaisista seurakuntaan kuulu 68,5 %, ja tämäkin luku on menossa alaspäin.
Laskusuunnan luvuista huolimatta Niskanen sanoo, että Orimattilan seurakunnalla on ”toivorikas tulevaisuus”, kuten hän asian muotoili vaalikeskusteluissa.
− Orimattilassa on tehty sukupolvien ajan työtä kirkossa, julistettu sanaa ja jaettu sakramenttia. Kirkollisuus täällä on juurevaa, sanoisinko jopa ”hämäläistä”.
− Alueen asukkaiden arvoissa ja syvärakenteissa näkyy pitkät kristilliset vaikutteet. Tämä antaa hyvän pohjan ja tahtotilan työn jatkamiselle. Toki työtä täytyy tehdä tässä ajassa ja tänä aikana vaikuttavin keinoin.
Mitä nämä keinot tässä ajassa sitten voisivat olla? Hieman yllättäen Niskanen sanoo, että kirkko voisi ottaa mallia nykynuorista.
− Nuoret osaavat nykyisin tuoda itseään rohkeasti esille. Myös kirkko voisi tuoda itseään rohkeasti esille, sillä siihen olisi totitesti aihetta. Kaikki se hyvä, mitä seurakuntalaiset tekevät, ansaitsisi enemmän huomiota.
− Voisimme arvojemme pohjalta osallistua keskusteluun enemmän. Sellainen keskustelu ei tarkoita kirkon politisoitumista, mitä niin kovasti pelätään.
”Elämään on kuulunut myös etsimistä ja epäilyksen hetkiä.”
VAIKKA SUUNTA pikkupojan haaveista papiksi saattaa ulospäin näyttäytyä suoraviivaiselta, todellisuuteen on kuulunut muitakin vaiheita. Niskanen kertoo, että epäilyksen hetket, etsiminen ja kyseenalaistaminen ovat myös kuuluneet elämään. Varsinkin nuorena opiskelijana kutsumuksen kanssa joutui ajoittain painiskelemaan.
− Pääsin silloin mukaan mentorointiohjelmaan, jossa saattoi keskustella omasta kutsumuksestaan kokeneemman papin kanssa. Nämä pohdiskelut auttoivat suuresti eteenpäin.
− Myöhemmin olin Hartolan seurakunnassa harjoittelussa, ja pääsin myös silloisen piispa Voitto Huotarin haastatteluun. Huotari levollisesti ja armollisesti vahvisti minua, että olen tervetullut seurakunnan palvelijaksi sellaisena kuin olen. Se oli merkittävä hetki ja vahvisti omaa kutsumusajatteluani.
Niskanen työskentelee tällä hetkellä johtavana kappalaisena Keravan seurakunnassa. Tätä ennen hän työskenteli Orimattilan seurakunnassa, joten hän palaa tuttuun ympäristöön. Kirkkoherran tehtäviin kuuluvaa johtamistyötä hän pitää erittäin tärkeänä.
− Ensinnäkin johtaminen on tuen ja palvelun tehtävä, eli johtajan on tuettava työntekijöitä onnistumisessa. Toiseksi johtajan on vietävä asioita eteenpäin, suunniteltava ja visioitava tulevaisuutta.
− Oikeudenmukaisuus, armollisuus ja inhimillisyys ovat arvoja, jotka korostuvat johtamisessa. On ymmärrettävä, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, ja että asioilla on erilainen vaikutus eri tilanteissa.
Tuomas Niskanen asuu Mäntsälässä ruuhkavuosia ja lapsiperhearkea. Työnsä vastapainoksi hän saattaa heittäytyä maastopyörän selkään tai lähteä metsästämään.
− Itsestä on pidettävä huolta, jotta voi palvella muita.
Ilmoita asiavirheestä