Merkittävin saksalainen raamatunkäännös, Martti Lutherin
Lutherbibel on reformaation merkkivuoden johdosta julkaistu jälleen kerran kielellisesti tarkistettuna versiona.
Yksi tarkistuksessa tehdyistä muutoksista on, että Matteuksen evankeliumin lopun kaste- ja lähetyskäskyn (28:18–20) sanamuoto kuuluu jakeessa 19 nyt saksaksi: ”Darum gehet hin und lehret alle Völker: Taufet sie auf den Namen des Vaters und des Sohnens und des Heiligen Geistes.” (Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja: Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen).
Vielä vuoden 1984 Lutherbibelissä kehotettiin samassa jakeessa tutummin: ”Darum gehet hin und machet zu Jüngern alle Völker.” (Tehkää kaikki kansat minut opetuslapsikseni). Mutta varhaisin Martti Lutherin omasta sulkakynästä 1500-luvulla lähtenyt saksankielinen sanamuoto olisi suomennettuna: ”Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja.”
Kolme vanhinta suomalaista Matteuksen evankeliumin tekstiä kääntää Lutherin alkuperäisen käännöksen tavoin:
Mikael Agricolan Uusi testamentti (1548): ”Menget sijs wlgos ia opettaca caiki Canssa.” Raamattu 1642: ”Mengät sijs ja opettacat caicke Canssa.” Vuoden 1776 käännös, Vanha Kirkkoraamattu eli Biblia: ”Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa.”
Sen sijaan moderneissa suomalaisissa raamatunkäännöksissä, kuten yleensä muissakin maailman nykykielisissä raamatunkäännöksissä, puhutaan opetuslapseksi tekemisestä. Näin tehdään melko yhtenevästi vuoden 1938 Raamatussa, Uusi Testamentti nykysuomeksi (1972) ja nykyisessä Raamatussa (1992). Samoin opetuslapsiksi tekemiseksi kääntävät Aapeli Saarisalo sanatarkassa Uudessa testamentissaan (1969) sekä Raamattu kansalle -käännös (2012).
Kuitenkin Pentti Saarikosken proosamuotoa tavoitteleva Matteuksen evankeliumi vuodelta 1969 suomentaa: ”Lähtekää ja levittäkää tätä sanomaa kaikkien maailman kansojen keskuuteen.”
Mielenkiintoisia ja tunnettuja kansainvälisiä raamatunkäännöksiä ja samalla poikkeuksia opetuslapseksi tekeminen -valtavirrasta ovat olleet esimerkiksi kaksi klassikkokäännöstä, merkittävä latinankielinen raamatunkäännös Vulgata (400-luvun alussa) ja englantilainen King James Bible (1611). Molemmat kääntävät Lutherin tavoin: opettakaa kaikkia kansoja.
”Opetuslapseksi tekemisestä” ei siis näissä käännöksissä puhuta.
Mikä on oikea tai paras tapa kääntää Matteuksen evankeliumin kreikkalaista alkutekstiä?
Taustalla kreikan sijamuotojen vaihtelu
Kyseisen kohdan opettaa kansoja -vaihtoehto on käännöksenä jo hyvin vanha, sanoo Helsingin yliopiston eksegetiikan yliopistonlehtori Niko Huttunen.
– Kreikan sanassa lähtökohtana on oppimista tarkoittava sananjuuri math-, josta myös esimerkiksi sana ”matematiikka” tulee. Sanan preesens-muoto eli perusmuoto on laajennusten takia hiukan erinäköinen: manthanô, Huttunen kertoo.
Oppijaa, oppilasta tai opetuslasta tarkoittava matheetees on Huttusen mukaan johdettu sana, jonka vartalo on matheet-.
– Tästä oppilasta tarkoittavasta vartalosta on johdettu matheeteuô-verbi, joka perusmerkityksessään tarkoittaa oppilaana olemista tai oppilaaksi tekemistä.
Kyseinen verbi esiintyy Huttusen mukaan Uudessa testamentissa neljä kertaa: Matteuksen evankeliumissa (13:52, 27:57 ja 28:19) ja Apostolien teoissa (14:21).
– Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa sitä seuraa datiivimuotoinen substantiivi, joka osoittaa minkä tai kenen opetuslapsi henkilö on tai minkä tai kenen opetuslapseksi hän tulee. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa verbiä seuraa akkusatiivi, joka ilmoittaa toiminnan kohdetta. Tällöin ei voi olla kyseessä opetuslapsena oleminen vaan sellaiseksi tekeminen, Huttunen sanoo.
Lähetyskäskyssä mateeteuô-verbiä seuraa akkusatiivimuotoinen ta ethnee, kansat.
– Näin syntyy siis tuttu käännös ”tehdä kaikki kansat opetuslapsiksi”. Akkusatiivin kanssa esiintyvä matheeteuô-verbi voidaan kuitenkin tulkita myös johdetussa merkityksessä ”opettaa”. Tämä johdettu merkitys syntyy siitä ajatuksesta, että opetuslapsia tehdään opettamalla. Näin päästään lähetyskäskyssä käännökseen opettaa kaikkia kansoja, Huttunen selittää.
Verbin ”opettaa”-merkitys on Huttusen mukaan siitä erikoinen, että se tuo käännöksiin tautologiaa: opettaa kansoja kastamalla ja opettamalla.
– Kreikan kielessä tautologia ei ole sanastollista, koska jälkimmäinen opettaa-verbi on didaskô, mutta ajatuksellisesti on edelleen vaikea käsittää, mitä tarkoittaa opettaminen kastamalla ja opettamalla. Tämän vuoksi olen taipuvainen ajattelemaan, että matheeteuô-verbi tarkoittaa matheet-vartalon mukaisesti opetuslapseksi tekemistä.
Tarkoittaako ”kansat” vain pakanakansoja – vai myös juutalaisia?
Miksi sitten opettaa-käännös on niin yleinen?
– En osaa kuin arvailla. Olisiko niin, että opetuslapsi-sana on haluttu käsittää vain Jeesuksen 12 opetuslapseksi? Tällaista ajatteluahan esiintyy toisinaan apostoli-nimityksen osalta.
Ainakin Apostolien teoissa ”opetuslapsi” kuitenkin tarkoittaa Huttusen mukaan kristittyjä yleensä, mutta myös apostoli-sanan käyttö vaihtelee Uudessa testamentissa ja myöhemmässä tulkinnassa.
– Opetuslapsi-käsitteen rajoittaminen voisi olla syy hieman erikoiselle opettaa-käännökselle. Koska opettaa-tulkinta on jo Vulgatassa, se on myös vanha ja arvovaltainen tulkinta. Sellaisilla on taipumus vaikuttaa myöhempiin kääntäjiin, Huttunen toteaa.
Mitä erityisesti juutalaisia koskevaan kristilliseen lähetystyöhön tulee, Huttunen muistuttaa vielä yhdestä kreikkalaiseen alkutekstiin kätkeytyvästä piirteestä.
– Sana ta ethnee, ”kansat”, voidaan ymmärtää joko niin, että se kattaa kaikki kansat tai vain pakanakansat. Molempia käyttötapoja esiintyy. Jälkimmäisessä tapauksessa lähetyskäsky koskisi kaikkia muita kansoja paitsi juutalaisia. Olen taipuvainen kallistumaan tässä siihen, että sana pitää sisällään juutalaiset, mutta myönnän, ettei tulkinta ole riidaton, Niko Huttunen arvioi.
”Opetuslapseuden näkyminen myös käännöksissä on olennaista”
Kirkon Lähetystyön Keskuksen johtaja Risto Jukko kehottaa katsomaan kaste- ja lähetyskäskyn kohdalla Raamatun tekstin taakse, itse asiaan – siis siihen, mitä alkuperäisen tekstin kirjoittaja on halunnut sanoa.
– On tarkasteltava laajempaa asiayhteyttä Matteuksen evankeliumissa ja tuotava se Raamatun lukijan tietoisuuteen käännöksen avulla.
Jukon mielestä on olennaista, että kreikankielisessä alkutekstissä mainittu opetuslapseus näkyy myös kielellisellä tasolla raamatunkäännöksessä. Näin on hänen mielestään kolmesta syystä.
– Ensinnäkin opetuslapseus on keskeinen teema Matteuksen evankeliumissa ja se hahmottaa merkittävällä tavalla kirkon ja lähetyksen välistä suhdetta omasta näkökulmastaan.
Toiseksi kreikan sana mathetees, opetuslapsi, on Jukon mukaan selvästi tärkeämpi Matteuksen evankeliumin kirjoittajalle kuin Markukselle tai Luukkaalle. Kolmanneksi opetuslapsi on ainoa termi, jolla Jeesuksen seuraajia näissä evankeliumeissa nimitetään.
– Näin ollen käsitteen jättäminen pois leikkaisi pois erityisesti Matteuksen teologista ajattelua, mutta myös Markuksen ja Luukkaan tapaa kuvata Jeesuksen seuraajia, Jukko sanoo.
Teologisesti ja missiologisesti on siis Jukon mielestä merkityksellistä, että pidetään kiinni evankelista Matteuksen käyttämästä ilmauksesta ja ilmaistaan se myös käännöksessä.
– Opetuslapseksi tekemisen (imperatiivissa) kaksi tapaa ovat evankelista Matteuksen mukaan kastaminen ja opettaminen (kaksi partisiippia).
Jeesuksen opetuslapsena eläminen eli Jeesuksen seuraaminen on Jukon mukaan enemmän kuin kastetuksi tulemista ja opetettuna olemista.
– Opetuslapseus on myös itsensä kieltämistä ja ristin ottamista (Matt. 10:38; 16:24). Opetuslapseuden yksi osa on martyria, (veri)todistus. Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi (Matt. 10:24a), Jukko perustelee.
Etelän kirkoille opetuslapseus on totta
Opetuslapseus on Jukon mukaan nousemassa tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä missiologisessa keskustelussa. Tästä on osoituksena muun muassa se, että Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission seuraavan maailmanlähetyskonferenssin teema on ”Moving in the Spirit: Called to Transforming Discipleship” (Hengessä liikkuen: Kutsuttuna uudistamaan opetuslapseutta). Konferenssi järjestetään Tansaniassa vuonna 2018.
– Vaikuttaa siltä, että globaali kristinusko etelässä ottaa opetuslapseuden vakavasti ja haastaa myös pohjoisen kirkkojen teologista ymmärrystä opetuslapseudesta ja käsitteen merkityksellisyydestä, Risto Jukko sanoo.
Kuva: Magda Prokopowicz/ Freeimages. Kuvassa on puolalaisessa Pelplinin museossa kuvattu Guttenbergin painama Raamattu.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***