Onko armon kaipuu ainoa tie Jumalan luokse? Piispa Jari Jolkkonen ja professori Miikka Ruokanen vastasivat Kirkon juhlissa

Jari Jolkkonen ja Miikka Ruokanen pohtivat Kirkon juhlilla Tampereella, millä tavalla luterilaisuudesta on vientituotteeksi. Kuva: Jussi Rytkönen

Kiinnostunut ihmisjoukko kuunteli Tampereen Aleksanterin kirkossa perjantaina, kun Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Kiinan Nanjingin teologisen seminaarin professori Miikka Ruokanen keskustelivat aiheesta ”Mitä annettavaa luterilaisuudella on Suomelle ja maailmalle?”.

Aiheessa keskustelijoita piti tilaisuuden juontaja Heli Karhumäki.

Keskustelun aluksi Karhunmäki muistutti, että luterilaisia on maailman kristityistä vain muutaman prosentin verran. Mitä näin pieni joukko voisi maailmalle antaa?

Paljonkin, uskalsivat Jolkkonen ja Ruokanen puheenvuoroissaan todistaa. Mutta ensin täytyi puhua pelastuksesta.

Miikka Ruokanen viittasi Johanneksen evankeliumiin ja korosti, että pelastus on ikuinen elämä.

– Ja sen vaihtoehto on, että ihminen jää vaille sitä rakkautta, jota ikuinen elämä tarkoittaa, Ruokanen kysyttäessä tarkensi.

Jari Jolkkonen muistutti, että pelastus on liian usein ymmärretty kapeasti joko vain tuon- tai tämänpuoleisena.

– Esimerkiksi poliittinen teologia taipuu siihen, että se pelastus on lähinnä nyt, Jolkkonen sanoi.

Paavaliin viitaten Jolkkonen totesi, että pelastus on toki vapautusta syyllisyydestä ja osallisuutta anteeksiantoon – mutta varsinainen päämäärä ei saisi unohtua.

Tilaisuuden juontaja hieman härnäsi keskustelijoita viittaamalla siihen, että suomalaisesta luterilaisuudesta on pelkästään herätysliikkeissämme monta eri versiota. Mitä niistä lähdettäisiin viemään muualle?

Jolkkosen mukaan kaikkia.

– Näinhän tapahtuu jo. Evankelinen liike tekee lähetystyötä. Sitä kautta evankeliumi leviää evankelisessa muodossa. Samoin Kansanlähetys. Heränneet taas tekevät Lähetysseuran kanssa.

Piispa kevensi myös sanomaansa huomauttamalla, että herätysliikkeitä yhdisti 1800-luvulla se, että ne olivat samaa mieltä siitä, että nuo toiset eivät pääse taivaaseen.

Molemmat keskustelijat arvostivat luterilaisten tekemää lähetystyötä ja sen sivutuotteena tullutta yhteiskunnallista vaikutusta. Lähetystyö on edistänyt lukutaitoa, mistä on seurannut kansalaisyhteiskunnan syntyminen ja poliittisten puolueidenkin kehitys. Lisäksi luterilaiset Pohjoismaat ovat samalla maailman onnellisimpia maita.

Usko ei perustu kokemuksille. Se ei ole vain tunnetta tai tahdon ratkaisua.

LUTERILAISUUDEN TEOLOGIASSA keskeistä on ollut armo-opin kirkastuminen. Entä kuolemanpelko, auktoriteetin kaipuu, resurssi vapauteen, lohdutus suruun? Kokonainen kansa voi ajatella Jumalaa eri tavalla kuin meillä. Onko luterilaisuus aika kapea polku Kristuksen luo? Ja onko se ainoa tie Jumalan luokse?

Jolkkosen mukaan armoa ei pidä ymmärtää vain ratkaisuna syyllisyyden ongelmaan.

– On luterilaisuus paljon muutakin. Se on Jumalan läsnäoloa ja siinä olemista. Minä uskon, että ihminen voi tulla monia teitä Jumalan luo. Jumala siis ei ole vain meidän mielikuviemme täyttymys.

Ruokasen mukaan Kristus on ainoa tie ikuiseen elämään, mutta Kristuksen luo on tuhansia polkuja: kasvatus, kauneus, hyvyys, etsintä, mitä vain.

– Meillä on tuhansia syitä uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on koko maailman toivo, Ruokanen muistutti.

Karhumäki sparrasi keskustelijoita vielä sillä, että osa ihmisistä kokee, että he eivät vaan pysty uskomaan. Mikä silloin neuvoksi?

Ruokanen totesi, ettei usko perustu kokemuksille. Se ei ole vain tunnetta tai tahdon ratkaisua.

– Lutherin mielestä ihminen ”putoaa uskoon”. Ihmiseltä riisutaan hengellinen ja ylpeys, ehkä salainenkin. Häneltä riisutaan kokonaan älyllinen tai kokemuksellinen varmuus. Kaikkein älykkäin asia ei ole atomin halkominen, vaan usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Usko ei perustu psyykkisiin toimintoihin vaan se menee syvemmälle. Silloin uskosta tulee armoa, se ei ole kokemuksen varassa.

Jolkkonen muistutti, että luterilaisuudessa kannattaa omista tuntemuksista keskittyä siihen, mikä on se Jumalan työ.

Paavo Ruotsalainen kirjoitti siitä, että kyllä hän joskus koki Jumalan poissaolevaksi. Mutta vaikka Jumalan kokisi olevan poissa, täytyy harjoitta ”nälän konstia”, käydä jumalanpalveluksessa ja seuroissa, lukea sanaa.

Eli myös ihmisen, jonka on vaikea uskoa, kannattaisi sitkeästi olla kirkossa? Ruokasen mielestä ilman muuta.

– Kannattaa mennä. Ehtoollinen luo uskoa. Usko tulee kuulemisesta, sanoo Paavali. Kääntykää ja ottakaa vastaan evankeliumi. Jumala käyttää kehotusta. Pyhä Henki käyttää Jumalan sanoja ja niiden kautta hän suvereenisti voi aiheuttaa kääntymisen ja uskon, Ruokanen sanoi.

Jari Jolkkosta ja Miikka Ruokasta haastatteli Aleksanterin kirkossa Heli Karhumäki. Kuva: Jussi Rytkönen.

MITKÄ OVAT nykyisen luterilaisuuden vaaroja? Molemmilla keskustelijoilla oli oma ehdotuksensa. Ruokanen totesi, että kirkko tarvitsee uudistuakseen Lutheria seuraten selkeätä opetusta oman uskonsa ytimestä, evankeliumista.

– Kirkko ei uudistu hakemalla yleistä hyväksyntää, taipumalla yhteiskunnan normeihin, Miikka Ruokanen sanoi.

Piispa Jolkkonen viittasi ”laiskaan uskoon”, joka perustuu väärin ymmärrettyyn ajatukseen siitä, että kristitty ei voi tehdä pelastuksensa eteen mitään.

– Siitä on seurannut tyhjät kirkot jumalanpalveluksissa. Jäsenmäärä on laskeva. Miten pystymme kertomaan, että Jumala on ensimmäinen aloitteen tekijä uskossa? Mutta se on kutsu jokapäiväiseen katumukseen ja parannukseen, Jari Jolkkonen sanoi.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Edellinen artikkeliNuoret ovat yksinäisempiä kuin koskaan ennen mittaushistoriassa – Yksinäisten kertomuksissa toistuu tutkijan mukaan sama toive
Seuraava artikkeliMiten rakkauden ideasta leivotaan totta – Harri Henttinen ja Etni Khan keskustelivat Kirkon juhlilla radikaalista rakkaudesta ja toiseudesta

Ei näytettäviä viestejä