”Rukoilin noin 12-vuotiaaksi asti tuttua iltarukousta Levolle lasken luojani yhdessä äitini kanssa. Hän rukoili ensin, minä toistin sanat hänen jäljessään. Se tuntui turvalliselta.
Itselläni on kaksi lasta, nyt jo aikuisia. Kun he olivat pieniä, jatkoin iltarukousperinnettä heidän kanssaan.
Olen ollut nyt raittiina 18 vuotta. Tänä päivänä minulle läheisin rukous on AA-kerhon tyyneysrukous. Osaan sen ulkoa, koska tarvitsen sitä päivittäin. Tästä rukouksesta minuun kolahtaa erityisesti alku: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa”.
Tyyneys on minulle yhtä aikaa sekä tärkein että vaikein asia. Siitä on helppo puhua, mutta sitä on vaikea toteuttaa käytännössä, kun on monessa mukana. Tuntuu myös, että yhteiskunta on muuttunut kovin kiireiseksi ja pirstaloituneeksi. Kaipaan levollisuutta ja sitä, että asioista voidaan keskustella rauhassa ja se mitä sovitaan, myös pidetään.
Vähennän kierroksia punttisalilla ja saunassa. Kotona, kun istun lempituolissani ja tuijotan takassa palavaa tulta, mietiskelen maailman menoa ja ajattelen paljon lapsiani. Se on minulle eräänlaista rukousta. Kerron rakkaudestani heille ääneen ja saan olla iloinen, kun tiedän heidän tietävän, että rakastan heitä.
Uskon johonkin korkeampaan voimaan. Sanotaan, että jokaiselle annetaan sen verran, mitä hän jaksaa kantaa. En ole varma onko se ihan noinkaan. Välillä tuntuu, että joillekin tulee vähän liikaa. Toisaalta uskon myös siihen, että meidän ympärillämme on koko ajan merkkejä, jotka viitoittavat oikeaan suuntaan. Pitää vain osata katsoa ja kuunnella. Kokemus ja ikä auttavat huomaamaan näitä asioita.
Olen äärettömän kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä sellaista työtä, jolla on ollut niin iso merkitys monelle ihmiselle. Olen kulkenut laulujeni kanssa monen ihmisen arjessa mukana, niin iloissa kuin suruissakin.
Ihmisen olisi hyvä kiittää siitä, että hän on terve ja olemassa. Se on jo itsessään hieno juttu, ja on monta mahdollisuutta, miten oman tonttinsa hoitaa. Jokaisen olisi hyvä miettiä, elääkö omannäköistä elämää ja mistä voisi olla omassa elämässään kiitollinen.
Jos laulut olisivat rukouksia, niin minun rukouslauluni voisi olla Vexi Salmen sanoittama Maailma on kaunis. Siinä on jotain todella hienoa ja se merkkaa monelle ihmiselle paljon. Kun alan laulaa sitä keikalla, näen, miten laulu koskettaa ihmisiä. Se on hieno tunne.”
Kuva: Marek Sabogal.