Valtionvarainministeriön työryhmä esittää, että kirkon yhteisövero-osuus korvattaisiin vuodesta 2015 alkaen suoralla valtionavustuksella. Seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin ja kirkolle myönnettäisiin valtionavustus 114 miljoonan euron suuruisena vuodesta 2015 lähtien. Valtionavun määrää tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin muutosta vastaten. Lisäksi kirkon verotuskustannuksia alennettaisiin noin 6 miljoonalla eurolla, koska seurakunnat eivät enää olisi yhteisöveron veronsaajina. Valtionavustus ja verokustannuksista karsiminen tuottaisivat siis kirkolle yhteensä 120 miljoonaa euroa vuosittain.
Keskeinen kysymys kirkon kannalta on se, olisiko valtionavustuksen taso riittävä.
Kirkkohallituksen hallinto-osaston johtaja kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kertoo, että kirkolliskokous ottanee kantaa asiaan ensi vuoden toukokuussa.
– Vuonna 2002 kirkolliskokous on pitänyt mahdollisena lakisääteiseen valtionapuun siirtymistä, vaikka piti tuolloin myös yhteisöverojärjestelmää käyttökelpoisena. Ratkaisevaa tullee olemaan se, turvaako valittava malli riittävällä tasolla seurakuntien lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset, Pihlaja toteaa.
Valtiovarainministeriön työryhmän puheenjohtaja Elina Pylkkänen kertoi syyskuun alussa Kotimaa24:lle, että työryhmässä oli vääntöä siitä, mikä olisi riittävä, mutta kohtuullinen kompensaatio luterilaisen kirkon suorittamista yhteiskunnallisista tehtävistä. Kirkko on pitkään pitänyt esillä sitä, ettei sen nykyisin saama yhteisöveron tuotto riitä korvaamaan sen yhteiskunnallisia tehtäviä. Kirkossa pidetään epäreiluna, että sen jäsenet maksavat tällä hetkellä osan tehtävistä kaikkien muidenkin puolesta.
Pihlajan mukaan kirkkohallitus on riittävää taso arvioitaessa pitänyt esillä kolmea seurakunnille annettujen yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksia. Hautaustoimilain mukaan kirkon seurakunnilla tai seurakuntayhtymillä on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita ja ne ovat velvollisia vaadittaessa osoittamaan hautasijan vainajalle, jonka kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain mukaan kirkon viranomaisten on pyydettäessä annettava todistuksia, otteita ja näitä vastaavia yksittäisiä kirjallisia selvityksiä hallussaan olevista, ennen uskontokuntien jäsenrekisteristä annetun lain voimaantuloa pidetyistä kirkollisista väestörekistereistä ja niihin kuuluvista asiakirjoista. Lisäksi seurakunnat ylläpitävät mittavaa kansallista kulttuuriperintöä, Pihlaja luettelee.
– Näiden tehtävien nettokustannukset olivat viime vuonna yhteensä 138,7 miljoonaa euroa, hän päättää.