Näyttelijä Laura Malmivaara: ”Uskonkysymyksissä saan olla hapuileva, toisin kuin maailmassa muuten”

Kun tuomaspappi Pirjo Kantala kysyi näyttelijä Laura Malmivaaraa saarnaamaan Helsingin Agricolan kirkon Tuomasmessuun palmusunnuntaina, Malmivaaran teki hetken aikaa mieli kieltäytyä.

– Uskonkysymykset ovat herkkiä ja vaikeita. Epäröin, saanko saarnaan riittävästi sisältöä. Tajusin kuitenkin pian, että tämänikäisen naisen pitää luottaa sisimpäänsä ja elämänkokemukseensa.

– Sitä paitsi olen itse käynyt kuuntelemassa Tuomasmessuissa nimenomaan maallikkosaarnaajia, jotka eivät puhu kirkoissa työkseen.

Usko on Malmivaaralle ennen kaikkea salaisuus ja mysteeri, jotakin, joka ei asetu määriteltäväksi. Kun yhteiskunnan jyrkät vastakkainasettelut pakottavat ottamaan kantaa ja olemaan jotakin mieltä, usko on vastakulttuurinen voima.

– Olen viime aikoina havahtunut meidän ihmisten haluun olla oikeassa. Kärkevyys on lähes lamaannuttavaa. Koen, että kirkossa saan ajatella ääneen ilman, että minun tarvitsee ottaa jyrkästi kantaa. Uskonkysymyksissä saan olla epämääräinen, kyselevä ja hapuileva, toisin kuin nykymaailmassa muuten.

Malmivaaraa viehättää myös se, että kirkossa saa halutessaan vain olla. Hiljainen viikko on juhlapyhien aatelia, koska se oikeuttaa vetäytymiseen ja mietiskelyyn.

– Välillä Jeesuskin vaikeni. Ei hän aina puolustanut itseään, vaan antoi asioiden tapahtua. Hän asettui hiljaisesti kaiken keskelle.

Palmusunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus ratsastaa juhlittuna Jerusalemiin. Vain muutaman päivän kuluttua ihmisjoukko oli valmis kääntämään takkinsa täysin. Tässä ollaan Malmivaaran mukaan ihmisyyden ytimessä.

– Hämmentää, miten tietämättömiä, heikkoja ja vietävissä ihmiset olivat ja kuinka me olemme yhä. Meidän on vaikeaa uskoa ja ajatella omilla aivoillamme.

Kuohuvassa maailmassa ristiinnaulitaan Malmivaaran mukaan nykyajan tavoin ihmisiä kaiken aikaa. Ihmiset janoavat kivet kädessä verta, mutta samalla myös totuutta ja toivoa.

Lue lisää Laura Malmivaaran ajatuksia uskosta ja elämästä 11.4. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä.

Kuva: Jukka Granström

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKommentti: Hoosianna! Kuka heiluttaa palmunoksaa vaalipäivänä – ja kenelle?
Seuraava artikkeliKolumni: Irlannin tilanne osoittaa, että tiukka kristillisyys ei pelasta kirkkoa

Ei näytettäviä viestejä