Naisia pidetään hoivaajina – Tuoreen väitöskirjan mukaan monissa ortodoksisissa kirkoissa naisten kykyjä menee hukkaan

Ortodoksisen kirkon oppia, etiikkaa, järjestystä ja hallintoa määrittävät kanonit ovat varhaisessa kirkossa noin vuosina 300–800 laadittuja, edelleen voimassa olevia kirkollisen lain sääntöjä.

Miten kanonien arvomaailma näkyy nykyajan ortodoksisten paikalliskirkkojen suhtautumisessa kansainvälisillä sopimuksilla turvattuihin ihmisoikeuksiin? Ja miten tämä arvomaailma heijastuu naisten ja lasten asemaan ortodoksisessa kirkossa?

Tätä on selvittänyt ortodoksisen käytännöllisen teologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Elsi Takala. Kanonien katveessa: Naiset, lapset ja ihmisoikeudet ortodoksisessa kirkossa tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa.

KANONIEN KATEGORIA-ANALYYSILLA nostetaan Takalan tutkimuksessa esiin naisiin kohdistuvia kategorioita. Ne kuvastavat kanonien syntyaikojen kulttuuria ja arvomaailmaa. Niitä ovat esimerkiksi kihlaamaton neitsyt, aviovaimo, sivuvaimo, saastutettu (aviorikoksen tehnyt) vaimo, leskivaimo, kuukautistilassa oleva nainen, abortintekijä ja prostituoitu.

Kanoneista noin 50 liittyy naisten asemaan. Lisäksi noin 30 kanonia liittyy avioliittoon ja parikymmentä lapsiin ja vanhempiin. Noin 15 puhuu nunnista ja naisdiakoneista.

Kanonien kategorioihin liittyviä käytäntöjä, käsityksiä ja ennakkoluuloja on tutkimuksen mukaan edelleen löydettävissä ortodoksisten kirkkojen piiristä. Naiset nähdään kanonien valossa erityisesti palvelijoina ja hoivaajina, lasten synnyttäjinä, kodin rakentajina ja perheensä huolenpitäjinä.

Lapsia koskevia kanoneja on vähän, ja niissä erottuu lähinnä lasten ja vanhempien kategorioita.

Näitä kategorioita, arvoja ja käytäntöjä haastamaan on kirkoissa nykyisin noussut alkukirkon aikaisia teologisia yhdenvertaisuuden ajatuksia. Ne ovat saaneet taustatukea länsimaisilta ihmisoikeusaatteilta ja feministisiltä teorioilta.

ENTÄPÄ KANONIT ja modernit ihmisoikeudet? Takalan mukaan merkittävä ero kansainvälisten ihmissopimusten ja kanonien välillä on siinä, miten eri ihmisryhmiin suhtaudutaan. Kanoneissa lukuisille ihmisryhmille on säädetty omat sosiaaliset ja moraalisääntönsä ja niiden rikkomisesta seuraavat sanktiot.

Tutkimuksessa todetaan, että naisten asemasta käyty keskustelu on perustunut ortodoksisen kirkon kanonisen perinteen määrittelemiin ja paikalliskirkoissa usein paikallisten tapojen mukana muokkautuneisiin kategorioihin, arvoihin ja käytäntöihin. Tämä lienee tutkimuksen mukaan merkittävin syy siihen, että eri puolilla ortodoksista maailmaa suhtaudutaan hyvin eri tavoin ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin.

Epädemokraattisissa yhteiskunnissa eläminen on tutkimuksen mukaan antanut ortodoksiselle kirkolle heikosti toimivat kirkollisen elämän institutionaaliset mallit: esimerkkeinä hierarkkinen hegemonia, papiston välinpitämättömyys ja maallikoiden passiivisuus.

Ortodoksiset kirkot kuitenkin tekevät työtä ihmisoikeuksien parissa. Moskovan patriarkaatti ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ovat 2000-luvulla julkaisseet ihmisoikeuksia koskevat, tosin asiaa sangen eri suuntiin vievät dokumentit.

TUTKIMUKSEN MUKAAN naisten tasavertaisella asemalla voisi olla ortodoksisissa kirkoissa merkittävä vaikutus esimerkiksi seurakuntien diakonisen tehtävän laajentamisessa. Lasten ja nuorten osallistaminen kirkon hallintoon ravistelisi perinteisiä ennakkoluuloja.

Mikäli ortodoksisissa kirkoissa päätettäisiin hyväksyä ajatus naisten ja miesten tasa-arvosta, olisi sillä Takalan mukaan merkittäviä vaikutuksia paitsi seurakunnan ja kirkon kannalta, myös kirkon naispuolisille jäsenille. Monissa paikalliskirkoissa jatketaan tutkimuksen mukaan naisten kykyjen tuhlaamista, kun heitä ei oteta tasavertaisina mukaan kirkon toimintaan ja hallintoon.

Elsi Takala: Kanonien katveessa: Naiset, lapset ja ihmisoikeudet ortodoksisessa kirkossa. Publications of the UEF, Dissertations in Education, Humanities, and Theology, No 200. Joensuu, 2023.

Oikaisu 22.6. klo 9.50: Korjattu juttuun väitöskirjan otsikko sen oikeaan muotoon.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliEssee: Kun 1970-luvun seurakuntanuoret tapasivat, kaikki muistot eivät olleet yhteisiä
Seuraava artikkeliEuroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous Tallinnassa päättyi – järjestö tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja kantoi huolta eräiden kirkkojen roolista konfliktissa

Ei näytettäviä viestejä