Aramea oli todennäköisesti Jeesuksen äidinkieli. Nyt sitä kuitenkin osaa Jerusalemissa vain kourallinen ihmisiä. Mustaan munkinkaapuun sonnustautunut Dayroyo Boulus ottaa vastaan Pyhän Markuksen luostarissa Jerusalemin Vanhassakaupungissa. Hän alkaa innokkaasti selostaa aramean kielen historiaa.

– Aramea kuuluu seemiläisiin kieliin ja on lähellä hepreaa. Esimerkiksi heprean sana shalom on arameaksi shlomo, Boulus kertoo.

Suomeksi tervehdyssanat shalom ja shlomo tarkoittavat rauhaa ja hyvinvointia.

Ensimmäiset aramean kielen kirjoitukset ovat 900-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Viisi Vanhan testamentin kirjaa kirjoitettiin alun perin arameaksi samoin kuin suurin osa juutalaista Talmudia. Eräiden tutkijoiden mukaan osia Koraanistakin on alun perin kirjoitettu arameaksi.

Jeesuksen syntymän aikoihin arameaa puhuttiin laajasti, ja sen uskotaan olleen Jeesuksen äidinkieli.

– Tiedämme, että arameaa puhuttiin kahdeksannelta vuosisadalta eKr. aina seitsemännelle vuosisadalle jKr. Aramea oli 2000 vuotta sitten Pyhän maan virallinen kieli, joten kyllä se oli Jeesuksen äidinkieli, munkki Boulos sanoo.

SITTEMMIN HEPREA on vähitellen vallannut alaa aramealta. Aramean kielestä on vuosien saatossa syntynyt useita muotoja, kuten syyrian kieli, mandealainen aramea ja nykyaramea. Aramean eri muotoja puhuvia ihmisiä arvioidaan olevan maailmassa noin puoli miljoonaa.

– Jerusalemissa asuu enää kymmenkunta ihmistä, jotka puhuvat arameaa. He ovat isoisäikäisiä. Harmittavasti he eivät opettaneet arameaa lapsilleen, Boulus sanoo.

Boulus opettaa arameaa tiistaisin St. Aframin koulussa Beit Jalassa, kymmenisen kilometriä Jerusalemista. Kirjoittamisen ja puhumisen ohella opetukseen kuuluu laulua.

– Oppilaat kuulevat paljon arabiaa, hepreaa ja englantia päivittäin. Haluan antaa heille jotain erikoista, joten laulamme arameaksi. Oppilaat laulavat mielellään.

Oppilaita on kolmessa luokassa yhteensä 90. Vaikka St. Aframin koulu on syyrialaisortodoksinen, opetukseen voivat osallistua myös muita uskontoja tunnustavat oppilaat.

Oppilaat kysyvät usein, miksi heidän kannattaa opetella arameaa, vaikka sitä ei voi käyttää missään. Boulus kertoo heille syitä olevan kaksi.

– Aramean kieli on aarre, sillä se oli Jeesuksen kieli. Toiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan aramean osaajia, sillä vanhat tekstit täytyy osata kääntää. Lisäksi tarvitaan kielen opettajia.

BOULUS KIRJOITTAA myös kirjoja. Hän on kääntänyt Raamatun kirjoittaen sen upealla kalligrafisella aramealla. Siitä otettiin viidensadan kappaleen painos, josta on vielä muutama kymmenen myymättä. Eräs fransiskaaninen kirkko käyttää Bouluksen Raamattua pappien vihkiseremoniassa.

Tällä hetkellä Bouloksella on työn alla kaksi kirjaa. Hän kirjoittaa oppikirjaa aramean opiskeluun sekä valmistelee lastenraamattua, johon sisältyy 120 raamatullista tarinaa sarjakuvina. Piirrettyjen kuvien alle tulee teksti arameaksi ja englanniksi, joten kirja toimii myös tietynlaisena sanakirjana.

Aramea on Bouluksen työpaikan, Pyhän Markuksen luostarin virallinen kieli. Piispa ja kolme munkkia puhuvat kieltä keskenään. Perheensä kanssa Boulus puhuu äidinkieltään arabiaa.

KALLIGRAFIA JA taide ovat myös Bouluksen erikoisalaa. Jerusalemissa munkki tunnetaan upealla kalligrafialla nahalle kirjoitetuista Herran rukouksista. Hän kertoo lahjoittaneensa niitä ensin tuttavilleen, mutta myöhemmin myös tapaamilleen merkkihenkilöille kuten kirkkojen edustajille, suurlähettiläille ja ministereille. Yhteensä hän on laskenut tekstanneensa käsin 5 450 rukousta viimeisen kahdeksan vuoden aikana.

Koronan aikana Boulus kuvitti neljä lastenkirjaa, joissa aiheina olivat Jeesuksen elämä, Jeesuksen ihmeet, Via Dolorosa ja pyhimykset.

DAYROYO BOULUS syntyi Jerusalemissa 34 vuotta sitten uskonnolliseen palestiinalaisperheeseen ja sai nimekseen Khadar. Kaksitoistavuotiaana Khadar päätti ryhtyä munkiksi ja kysyi Syyrian ortodoksisen kirkon piispalta, mitä siihen tarvitaan.

– Jos haluat munkiksi kirkkoomme, sinun täytyy opetella kirkon kieli aramea hyvin, piispa vastasi.

Khadar opetteli kirjoittamaan ja lukemaan kieltä ensin kirkossa ja myöhemmin teolohgian opintojen ohella Saidnajan luostarissa Syyriassa.

Vuonna 2009 hänestä tuli munkki ja seuraavana vuonna kirkon ensimmäinen palestiinalainen pappi. Khadar valitsi munkkinimekseen Dayroyo Bouluksen. Sukunimi tarkoittaa Paavalia.

Vuonna 2011 Syyrian ortodoksinen kirkko tarvitsi Ruotsiin nuorisotyöntekijää. Kirkolla on Ruotsissa 45 seurakuntaa ja parisataatuhatta jäsentä, joista valtaosa on kotoisin Syyriasta ja Turkista. Boulus alkoi toimia nuorison kanssa Jönköpingissä ja Södertäljessä ja oppi pian ruotsin kielen. Maasta jäi hänelle hyviä muistoja. Boulus opetti evankeliumia kahdesti viikossa ruotsalaisille lapsille ja veti pyhäkoulua. Ruotsissa on myös arameankielistä tv-ohjelmaa.

Vuonna 2014 Pyhän Markuksen kirkon ikääntyvä piispa tarvitsi apua ja Boulus kutsuttiinkin Jerusalemiin.

HÄNEN TYÖPAIKKANSA on komealla paikalla Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Vuonna 1940 Pyhän Markuksen kirkon seinästä löytyi 500-luvulla kaiverrettu laatta, jossa lukee: ”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen pitopaikka.” Ehtoollinen nautittiin tiettävästi kirkon kellarissa.

Nykyään Boulus hyödyntää työssään paljon sosiaalista mediaa. Julkaisut auttavat häntä levittämään sanomaa ympäri maailmaa. Yhteydenpito sujuu Boulokselta englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, arameaksi ja syyriaksi.

Hän saa usein viestejä, joissa ihmiset haluavat tavata hänet vieraillessaan Pyhällä maalla. Toiset ovat kiinnostuneet arameasta. Boulos pitää mielellään yhteyttä aramean kielen harrastajiin.

Hiljattain brasilialainen huippubloggari julkaisi Bouluksesta ja hänen teksteistään videon. Nyt Munkki saa päivittäin yhteydenottoja Brasiliasta. Eräs indonesialainen ihailija tatuoi ihoonsa osan Bouluksen kirjoittamasta kalligrafisesta tekstistä.

Marko Mannila