Muistokirjoitus: Teuvo Leutonen 1939–2025

Risti ja kaksi pientä oksalla istuvaa kivilintua hautakivellä.
Kuva: Jukka Granström

Hyvinkään pitkäaikainen kanttori ja useita kuoroja antaumuksella johtanut Teuvo Leutonen kuoli vaikean sairauden uuvuttamana 11.10.2025. Hän oli syntynyt Merikarvialla 30.10.1939. Musiikki oli vahvasti läsnä kasvuympäristössä, isä oli soittanut nuoruudessaan viulua ja koko perhe lauloi ja soitti.

Ylioppilaaksi Teuvo pääsi Merikarvian yhteiskoulusta, missä musiikkiin innoittaja ja esikuva oli kanttori ja musiikinopettaja Reino Rannikko. Hän harjoitti Teuvoa laulajaksi ja kuoron solistiksi paikkakunnan juhliin. Menestystä tulikin muun muassa Satakunnan oppikoulujen kulttuurikilpailuissa. Kanttorin sijaiseksi ja avustajaksi Teuvoa tarvittiin jo lukioaikana.

Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Teuvo avioitui Helsingissä psykologian opiskelija Leenan (os. Heinonen) kanssa. Puolison ensimmäisen työpaikan myötä perhe asettui aluksi Ouluun. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Annukka ja Marko.

Ensimmäisessä kanttorinvirassaan Teuvo toimi Muhoksella vuosina 1970–72. Hän halusi kuitenkin palavasti jatkamaan lauluopintojaan ja pyrki siksi Etelä-Suomeen. Varsinainen elämäntehtävä toteutui Hyvinkään seurakunnassa 1972–2002. Työtoverina Teuvolla oli Matti Heroja. Työtä riitti kahdelle kanttorille isossa seurakunnassa.

Teuvolle oli antoisinta kuorotyö. Hän hyödynsi laulunopettajan taitoja äänenmuodostuksessa ja nosti siten kuoron tasoa. Päästiin esittämään myös vaativampia teoksia. Yhteistyö Hyvinkään orkesterin kanssa innosti. Teuvolla oli hyvät verkostot ja taito hankkia tukijoita kuoroille. Kuorossa hän vaali hyvää ilmapiiriä. Kuorovierailuja tehtiin kotimaan lisäksi ystävyyskaupunkeihin Ruotsiin, Viroon, Unkariin ja viimeksi Saksaan, jossa kuoro pääsi laulamaan muun muassa Bachin Tuomas-kirkossa Leipzigissa.

Sivutoimiinkin oli kysyntää. Teuvo pätevöityi koulun musiikinopettajan tehtäviin ja toimi muutamana vuonna niissä sivutoimisesti. Hyvinkään mieslaulajat kutsuivat Teuvon johtajakseen. Kuoro esiintyi monissa Hyvinkääsalin juhlissa ja teki hänen johdollaan muun muassa matkan Sveitsiin. Ansiokas ja monipuolinen musiikkityö palkittiin Director cantus ja Director musices -arvonimin.

Eläkkeelle jäätyään Teuvo tarttui pian uuteen, mieluisaan työhön Hyvinkään-Riihimäen sotaveteraanikuoron johtajana. Sotaveteraanien joukon harvennuttua toiminta jatkui Veteraanikuoron nimellä. Syksyllä 2019 kuorolla oli vielä runsaasti kuulijoita kerännyt Isänmaallisten laulujen ilta yhteistyössä professori Reijo Pajamon kanssa. Korona-aika lopetti veteraanikuoron toiminnan.

Teuvo oli luotsin poika. Nuoruudessaan luotsien lapset olivat viettäneet kesiä isänsä työpaikalla Ouraluodossa. Myöhemmin Leutosen sisarukset hankkivat oman saaren ja rakensivat talkoovoimin yhteisen mökin. Saaristo ja mökki kutsuivat perheitä lomanviettoon, eikä kymmenen kilometrin venematka haitannut. Tuntui siltä, että Ourassa paistoi aina aurinko.

On koskettavaa nyt kuunnella vuonna 2004 Kytäjän kirkossa äänitettyjä Teuvon esittämiä Olli Pernaan lauluja: ”On aika maallisen laulun laata, kun voimat uupuvat kulkijan.” Viime vuosina hitaasti edennyt sairaus vei toimintakyvyn, mutta musiikin merkitys säilyi.

Maija Honkasalo
Entinen kuorolainen ja kuoron pj
Jarmo Juntumaa
Ystävä ja entinen työtoveri
Altti Leutonen
Veli
Annukka Leutonen
Tytär

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPapit ja lukkarit rokottivat 1800-luvulla kansaa hengen­vaarallisia tauteja vastaan

Ei näytettäviä viestejä