Uskonnon paikka suomalaisessa mediassa oli yhtenä teemana tänään sunnuntaina päättyneessä Tieteiden päivissä. Uskontoa ja mediaa käsitelleen tilaisuuden otsikkona oli ”Onko suomalainen media kaappiluterilainen?” Puhetta johti dosentti Johanna Sumiala ja keskustelijoina olivat toimitusjohtaja, vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja, pastori Hilkka Olkinuora ja professori Janne Saarikivi.
Sivistyneet keskustelijat nostivat esille helmiä, mutta liian laajaksi määritellyt näkökulmat jättivät kokonaisuuden hajanaiseksi tunnin mittaisessa tilaisuudessa. Keskustelun alaotsikko kuului: Mikä on uskonnon paikka tämän päivän suomalaisessa mediassa? Onko luterilainen kirkko median ”lempilapsi” vai ”lehtolapsi”? Lisäksi tarkoituksena oli puhua siitä, miten luterilainen perintö näkyy suomalaisessa mediassa ja pitäisikö sen näkyä. Paneelia haastettiin myös pohtimaan, tarvitaanko suomalaisessa mediassa ylipäätään erillistä uskontojournalismia.
Professori Janne Saarikivi muistutti tilaisuuden kaappiluterilaisuuteen viittaavasta otsikosta, että niihin yhteiskuntiin, joissa luterilaisuus on vallalla, ei ylipäätään kuulu erityisen näkyvä uskonnollisuus.
Myös Ylä-Anttila totesi, että uskonnon ajatellaan pitkälti olevan yksityisasia, näin siihen suhtautuu myös media. Kirkkoon media suhtautuu puolestaan instituutiona kuin yhteen etujärjestöön, jolla on omia sisäisiä ristiriitoja.
Ylä-Anttila muistutti myös siitä, että media ei ole yksi, eli sitä koskevia väitteitä ei pidä yleistää.
Saarikiven mukaan vaatimus uskontoneutraalista yhteiskunnasta on korostanut sitä, että uskonnon tilalle on noussut etiikan ja moraalin valvominen.
– Kun emme uskalla olla uskonnollisia, niin yhä enemmän kytätään toisten etiikkaa ja moraalia.
Keskustelijoilla näytti olevan samansuuntaista käsitystä siitä, että toimittajat tarvitsisivat enemmän uskontojournalistista osaamista. Olkinuoran mukaan tarve uskontojournalismin osaamiselle on valtamediassa tiedostettu jo pitkään, mutta esimerkiksi teologeista ei ainakaan aikoinaan etsinnästä huolimatta löytynyt riittävän hyviä toimittajia Helsingin Sanomille.
Saarikiven mukaan toimittajien koulutus on painottunut liiaksi valtiotieteellisen tiedekuntaan, kun olisi hyvä, että valtamediassa olisi enemmän eri tiedekunnista valmistuneita.
Ylä-Anttila esitti kysymyksen muodossa väitteen siitä, että luterilaisuutta pidetään helposti kaapissa, mutta muista uskonnoista ollaan innoissaan.
Laajalle rönsynnyt keskustelu käsitteli toki myös sosiaalisen median merkitystä. Keskustelijat puhuivat myös sen kielteisistä puolista, älämölöstä, vihapuheesta ja valheuutisista.
Paneelin yksi kirkkaimmista helmistä löytyi kuitenkin juuri somesta. Politiikan toimittaja Timo Haapala oli muotoillut Ylä-Anttilan pyynnöstä twitteriin aiheeseen liittyvän Luther-määritelmän: ”Luther oli aikansa tutkiva journalisti, joka paljasti Vatikaanin onttouden.”
Kuva: Mari Teinilä. Janne Saarikivi, Hilkka Olkinuora ja Merja Ylä-Anttila puhuivat Tieteen päivillä uskontojournalismista. Keskustelua johti Johanna Sumiala.
Lue myös:
Piispa Luoma Tieteen päivillä: ”Säilyttääksemme toimintakykymme meillä täytyy olla armoa”