Viisi naista, Ulla Hautamäki, Pia Sauro, Nina Uusi-Maahi, Petra Jakala ja Sanna Inkiläinen ovat päättäneet opiskella aikuisina uuteen ammattiin Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Monella on työvuosia takana pitkästi toistakymmentä. Osalla on taustaa hoitoalalta ja toisilla kyseessä on täydellinen alan vaihto.
Hautamäki, Sauro ja Uusi-Maahi tulevat Jyväskylästä ja heistä Sauro ja Uusi-Maahi opiskelevat sosionomi–kirkon nuorisotyönohjaaja -tutkintoa. Jakala on Turusta ja hänestä tulee sosionomi–diakoni, kuten myös Hautamäestä. Inkiläinen Keuruulta opiskelee sosionomi-tutkintoa.
Naisia on yhdistänyt elokuusta asti monimuoto-opiskelu Diakissa. Alanvaihto ja uudelleenkoulutus ovat osalle naisista pakon sanelemia työkyvyttömyyden tai työttömyyden vuoksi. He uskovat elämänkokemuksen olevan hyödyksi niin opinnoissa kuin tulevissa uusissa työtehtävissäkin.
Ihmisläheinen työ ja hyvä työllisyystilanne houkuttelevat
Mielenkiintoinen ala on motivoinut naiset uudelleen koulun penkille. Kun tältä ryhmältä kysytään syitä sosiaali- ja kirkonalan opintoihin hakeutumiseen, ensimmäisenä mieleen tulee halu päästä tekemään ihmisläheistä työtä. Oman elämän arvopohjan mukainen työ tuntuu hyvältä. Houkuttimena toimii toki myös hyvät mahdollisuudet työllistyä alalla.
Opiskelun monimuotoisuus tarkoittaa, että opinnoissa vuorottelevat noin viikon mittaiset lähijaksot sekä pidemmät etäjaksot. Lähijaksoja on noin viikko kuukaudessa. Etäjaksojen aikana tulee tehtäväksi erilaisia oppimistehtäviä, tiimitöitä ja tentteihin valmistautumista. Sähköisenä oppimisympäristönä toimii Fronter, josta löytyvät opiskelussa tarvittavat materiaalit ja tehtäväohjeistukset.
Ryhmätyöt haastavia, kun asutaan ympäri Suomea
Niin mielenkiintoista kuin opiskelu onkin, ovat tuoreet opiskelijat kohdanneet myös haasteita. Suurin osa tehtävistä on ryhmätöitä ja ryhmät muotoutuvat eripuolilla Suomea asuvista opiskelijoista. Yhteydenpidossa erilaiset sähköiset viestimet ovat tulleet tutuiksi. Aikataulujen sovittaminen yhteen erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kesken asettaa haasteita. Osa opiskelijoista suorittaa opintojaan työnsä ohessa.
Opiskelu lasketaan kokopäiväiseksi. Opintokokonaisuudet koostuvat opintopisteistä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelua. Useasti naisista kuitenkin tuntuu, että tunteja kuluu opiskeluun enemmän.
Naisista kaksi on opintovapaalla ja loputkin keskittyvät pääasiassa opiskelujen suorittamiseen. Perheen ja opiskelun yhdistäminen vaatii järjestelyjä. Aikuisena opiskelu ja suuret muutokset elämässä sen myötä vaativat joustoa perheeltä ja opiskelijalta itseltään. Jokainen naisista arvostaa uutta mahdollisuutta opiskeluun ja haluaa ottaa siitä kaiken irti.
Työharjoitteluja jo opintojen alkuvaiheessa
Ammattikorkeakoulussa painotetaan työelämälähtöisyyttä ja tämä näkyy kolmena pitkänä työharjoitteluna. Lisäksi työelämän edustajat vierailevat koulussa. Lehtori Jukka Määttäsen ja lehtori Sirpa Ylösen mukaan kontaktit työelämään ovat tärkeitä jo opintojen alkuvaiheessa, koska tämä lisää opiskelumotivaatioita ja auttaa hahmottamaan sosionomin työkenttää.
Vuoden 2015 opetussuunnitelman uudistuksessa Diakissa otettiin mukaan luovat, taidelähtöiset ja toiminnalliset menetelmät. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan taitojaan luovan toiminnan järjestämisessä ja ohjaamisessa erilaisissa palveluyksiköissä Pieksämäellä erilaisten asiakasryhmien kanssa 3-6 opiskelijan ryhmissä.
Harjoitteluun kehitysvammaisten toimintakeskukseen
Viiden naisen ryhmä pääsi toteuttamaan luovuus-opintoja Länsirinteen toimintakeskukseen, joka tarjoaa ohjattua päivätoimintaa aikuisille kehitysvammaisille. Länsirinteen toimintakeskus kuuluu Vaalijalan kuntayhtymään, jonka omistaa 33 savolaista kuntaa.
Toimintakeskuksessa käy päivätoiminnassa noin 20 henkilöä päivittäin. Heidän ikähaarukkansa on 30–70 vuoden välillä. Osa tulee paikallisista palvelukodeista joko taksilla tai kävellen ja osa käy toimintakeskuksessa kotoa käsin.
Päivätoiminnassa kävijät osallistuvat aktiivisesti talon arkeen kuten aamuteen, lounaan ja päiväkahvien kattamiseen. Toimintakeskuksessa toimii kolme eri ryhmää: Nikkarit, Kankurit ja Köksät sekä kolme ohjaajaa ja yksi vastaava ohjaaja. Ryhmissä tehdään erilaisia käsitöitä sekä maalataan ja askarrellaan. Lisäksi Köksä-ryhmässä leivotaan päivittäin.
Jokaisella asiakkaalla on omat mieluisat työnsä ja heitä rohkaistaan toteuttamaan ideoimansa tuotteet alusta loppuun. Toimintakeskuksessa on myös päivittäin yhteisiä toiminnallisia tuokioita.
Opiskelijat saivat innostuneen vastaanoton
Opiskelijoiden luova toimintatuokio aloitettiin yhteisellä hetkellä, jossa opiskelijat esittäytyivät ja kertoivat tulevasta. Opiskelijoita oli odotettu. Monet asiakkaat kyselivät, joko aloitetaan. Toimintakeskuksen asiakkaat jakautuivat kahteen ryhmään, joista toinen aloitti tuolijumpparyhmässä ja toiset pääsivät jouluisen askartelun pariin.
Ulla Hautamäki ja Pia Sauro ohjasivat askarteluryhmää. Vihreästä ja punaisesta kartongista ja pumpulista luotiin pahvilautaselle jouluinen taideteos. Ohjaajat olivat tehneet mallilautaset. Jotkut asiakkaat ideoivat itse tarjolla olevista materiaaleista taideteoksensa. Tunnelmaa toi jouluinen musiikki.
Sanna Inkiläinen ja Nina Uusi-Maahi johdattivat tuolijumppa-ryhmän jouluisen tarinan kautta liikunnan iloihin. Tarinassa haettiin talvisesta metsästä joulukuusi. Jumpan liikkeet oli kiedottu tarinaan, jossa kuvattiin muun muassa aamupuuron keittäminen ja syöminen. Tarina vei asiakkaat mukanaan ja jumppaamisen riemu pulppusi. Tuolijumpan lopuksi laulettiin vielä Petra Jakalan johdolla asiakkaiden valitsemia joululauluja. Sitten ryhmät vaihtoivat tehtäviä.
”Jännittävää ja ihanaa”
Lopuksi molemmat ryhmät kokoontuivat yhteiseen rentoutushetkeen. Sen päätteeksi keskusteltiin ajatuksista, mitä toiminnasta heräsi. ”Jännittävää, mukavaa, ihanaa”, olivat asiakkaiden kommentit. Joulu aiheena oli mieleinen ja joululaulut innostivat ja toivat hyvän mielen. Tuolijumpan tarinaa kuvailtiin joulunäytelmään kelpaavaksi. Loppukiitokseksi toimintakeskuksen mieskuoro esitti laulun Joulupuu on rakennettu.
Toimintakeskuksen ohjaaja Jari Jäntti kertoi, että on piristävää saada opiskelijoita ohjaamaan heidän asiakkaitaan. Jäntti antoi positiivista palautetta opiskelijoiden toimintatuokioista, jotka olivat riittävän yksinkertaisia ja asiakkaat huomioonottavia. Hän antoi myös vinkkejä tulevaa varten. Opiskelijat itse kokivat onnistuneensa toteutuksessa. Tunne vahvistui iloisten osallistujien ja positiivisen palautteen myötä. Opitun soveltaminen työelämässä on opettavaista ja inspiroivaa.
Artikkelin kirjoittivat opiskelijat Ulla Hautamäki, Sanna Inkiläinen, Petra Jakala, Pia Sauro ja Nina Uusi-Maahi sekä opettajista Sirpa Ylönen ja Jukka Määttänen. Tekstin editointi: Kotimaa.
Kuva: Loppurentoutus Länsirinteen toimintakeskuksessa.