Moni outoja kokenut pelkää turhaan hulluutta tai demoneja, sanoo psykologian tutkija Jukka Häkkinen

Luettuani tutkija Jukka Häkkisen kirjan Outojen kokemusten psykologia (Docendo 2018) jäin miettimään sen sanomaa.

Kirja selittää biologian, aivokemian ja psykologian avulla myös ihmisten yliluonnolliselta vaikuttavia kokemuksia. Käsittelyssä ovat niin déjà vu -hetket kuin kehosta poistumiset, kuolemanrajakokemukset ja unihalvauksetkin.

Tapaan Häkkisen hänen työhuoneellaan Helsingin yliopistolla. Kerron, että kirjasta jäi päällimmäiseksi mieleeni aika raamatullinen ajatus: Älkää peljätkö.

– Oikein tulkitsit, kirjan ydinviesti on juuri tuo! Häkkinen huudahtaa.

Tajusin, että on paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla kertoa oudoista kokemuksistaan kenellekään ja ahdistuvat itsekseen. Heillä saattaa olla aivan turhia pelkoja.

Kymmenvuotiaana Jukka Häkkinen löysi setänsä kirjahyllystä Erik von Dänikenin kirjan, jossa tämä esitteli muinaisten astronauttien teoriaansa. Pikkupoika luki tukka pystyssä, kuinka Egyptin pyramidit olivatkin ufojen pystyttämiä ja muinaisilla atsteekeilla oli avaruusaluksia.

Nuorena opiskelijana Häkkinen huomasi yliopistolla ilmoituksen, jossa kerrottiin, että von Däniken tuotantoa koskeva skeptikkojärjestö Skepsiksen tilaisuus alkaa vartin päästä.

– Siellä torpattiin von Dänikenin teoriat, ja olin vaikuttunut.

Toimiessaan myöhemmin 1999–2003 Skepsiksen puheenjohtajana Häkkinen piti paljon puheita ja kiersi erilaisilla rajatiedon messuilla. Ihmiset tulivat juttelemaan hänelle erikoisista kokemuksistaan.

Osa haastoi: ”Herra skeptikko, miten kuvittelet voivasi selittää kokemukseni?”. Osa taas kertoi arastellen ja vähän pelokkaana: ”Minä en ole mikään hullu, mutta olen kokenut tällaista”.

– Toiset eivät halunneet ottaa tieteellistä selitystä vastaan, enkä käynyt heidän kanssaan väittelemään. Jokaisella on täysi oikeus omaan tulkintaansa. Jotkut sen sijaan näyttivät silmin nähden helpottuneilta, kun kuulivat selitysehdotukseni.

– Tajusin, että on paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla kertoa oudoista kokemuksistaan kenellekään ja ahdistuvat itsekseen. Heillä saattaa olla aivan turhia pelkoja, Häkkinen kertoo.

Idea kirjasta hautautui aluksi ruuhkavuosien alle, mutta heräsi uudelleen henkiin, kun tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen yllytti viime vuonna Jukka Häkkisen Docendon kustannustoimittajan puheille.

Outoja kokemuksia koskevan tieteellisen tiedon määrä oli kasvanut räjähdysmäisesti reilussa vuosikymmenessä. Häkkinen ryhtyi laatimaan siitä kansanomaista yhteenvetoa.

Kuolemanrajakokemuksen jälkeen monen elämä muuttuu.

Sydämen pysähtyessä ja aivotoiminnan lakatessa joillekin ihmisille tulee erikoisia kokemuksia. Kipu ja ahdistus katoavat, ja ihmiset tuntevat syvää rauhaa.

Osa näkee kuolleita sukulaisiaan tai kirkkaan, rakastavan valo-olennon. Oman elämän vaiheet saattavat vilistä filminauhan lailla silmien edestä. Elvytyksen jälkeen he kertovat kuolemanrajakokemuksistaan.

Samanlaisia euforisia hyvänolon tunteita saattaa tulla myös äärimmäisen pelon ja hädän hetkellä ilman elintoimintojen sammumistakin.

– Kuolemanrajakokemuksen jälkeen monen elämä muuttuu. Kuolemanpelko vähenee ja usko fysikaalisen todellisuuden takana olevaan toiseen todellisuuteen vahvistuu, Häkkinen kertoo.

Häkkisessä on kaksi puolta: ihmisiä ja heidän ajatuksiaan ja maailmankatsomuksiaan ymmärtämään pyrkivä pehmeä psykologi-Jukka sekä määrällisestä tutkimuksesta innostunut tiukka luonnontieteilijä-Jukka.

– Vaikka itse en usko mihinkään yliluonnolliseen, psykologi-Jukka minussa ajattelee, että usko voi tuoda ihmisten elämään paljon hyvää. Me ihmiset olemme tarinoivia olentoja, ja tarinat myös ylläpitävät mielenterveyttä.

Kun yritin kertoa soittajalle unihalvauksesta, seuraava kommentaattori kehotti rukoilemaan enemmän, jotta paholainen ei saisi kuulijasta valtaa.

Pelottavat unihalvaukset ovat hankalampia. Niissä unen ja valveen raja häiriintyy ja ihminen näkee ja kokee makuuhuoneessaan pelottavia asioita kykenemättä liikkumaan.

Perinteisesti unihalvaukset on selitetty demonien, noitien, vampyyrien tai menninkäisten yrityksenä hyökätä ja tunkeutua ihmiseen. Psykoanalyytikot selittivät halvaukset kielletyillä seksuaalisilla ajatuksilla. 1990-luvulla nousi buumiksi selittää unihalvaukset avaruusolentojen hyökkäyksiksi.

Raportit makuuhuoneeseen tunkeutuneista humanoideista, jotka kaappasivat nukkuvia ihmisiä avaruusaluksiinsa tehden näille epämiellyttäviä tutkimuksia, lisääntyivät räjähdysmäisesti.

– Luonnontieteilijä-Jukka minussa pitää erittäin tärkeänä levittää aivoja koskevaa tieteellistä tietoa, joka selittää nämä kokemukset. Kyse ei ole mistään yliluonnollisesta eikä yleensä myöskään mielenterveyden häiriöstä, Häkkinen sanoo.

Kirjassaan Häkkinen kuvaa tilannetta, jossa hän oli kristillisen radiokanavan lähetyksessä vastaamassa kuulijoiden outoja kokemuksia koskeviin kysymyksiin.

– Tilanne oli erikoinen. Koin olevani itselleni vieraassa kuplassa, jossa sanomani valui kuin vesi hanhen selästä. Kun yritin kertoa soittajalle unihalvauksesta, seuraava kommentaattori kehotti rukoilemaan enemmän, jotta paholainen ei saisi kuulijasta valtaa.

Unihalvauksille altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi kova stressi, unirytmin sekoittuminen sekä runsas kofeiinin ja alkoholin nauttiminen. Uskonnoissa on taisteltu unihalvausta vastaan esimerkiksi pitämällä Koraania tyynyn alla tai toistamalla Jeesuksen nimeä. Häkkisen mukaan kaikki, mikä rauhoittaa mieltä ennen nukkumaanmenoa, voi ennaltaehkäistä unihalvausta.

– Esimerkiksi iltarukous voisi toimia hyvin. Samoin halvauksen tullessa uskonnollisten lauseiden toistaminen mielessä saattaa vähentää paniikkia ja nopeuttaa kohtauksen ohi menemistä. Useimmiten unihalvausta on kuitenkin vaikea ennakoida tai estää.

Kuva: Jukka Granström

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliFacebook poisti Jeesusta kuvaavan taulun – teos rikkoi palvelun sääntöjä alastomuudesta
Seuraava artikkeliAktiivinen kirjoittaja hiljeni, kaveripiiri huolestui – ”Facebook pelasti henkeni”

Ei näytettäviä viestejä