Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen on kriittinen ja huolissaan Guggenheim-museon sijoittamisesta Katajanokalle. Myös europarlamentaarikko Mitro Repo jättäisi Katajanokan Guggenheimilta rauhaan.
Moderniin taiteeseen ja nykytaiteen erikoistuneen ja Guggenheim-museon museon sijoituspaikkana on julkisuudessa ollut Helsingin keskustan Katajanokka. Paikalla on nykyisin Kanavaterminaali. Mereltä katsottuna museo tulisi suoraan Uspenskin katedraalin eteen.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen sanoo olevansa kriittinen muttei täysin tyrmäävä Guggenheimin museon rakentamiselle kaavaillulle paikalle.
– Lähtökohtaisesti olen itse sitä mieltä, että toki voidaan Helsinkiin rakentaa uutta arkkitehtuuria, mutta pitäisi muistaa, mihin miljööseen se tulee.
– Toivoisin, että siihen [Kanavaterminaalin paikalle] ei tieten tahtoen tällaista ristiriitaista materiaalia tuotaisi, joka sotii traditiota vastaan. Pitäisi olla sopusoinnissa miljöön kanssa.
Salminen toivoo lisäksi, että omaa historiaa ja muistomerkkejä kunnioitettaisiin, eikä ”mihin tahansa irrationaalisesti ja pakkomielteisesti” sijoiteta rakennuksia.
Toisaalta hän muistuttaa, että muutos kyseessä olevalla paikalla on jo tapahtunut, kun Aallon suunnittelema Stora Enson pääkonttori nousi Katajanokan tyveen 1962.
Ortodoksinen seurakunta ei lähde vastustamaan virallisesti museohanketta Katajanokalle.
– Vastustuksella ei saavuteta mitään, Salminen sanoo.
Kun aikanaan samalle paikalle kaavailtiin designhotellia, ortodoksinen seurakuntaneuvosto toivoi, että historiallinen ympäristö huomioitaisiin.
Repo: Paikka kävisi ahtaaksi
Helsingin ortodoksisen seurakunnan virkavapaalla oleva pastori, europarlamentaarikko Mitro Repo jättäisi myös Kanavaterminaalin paikan Katajanokalla mieluummin rauhaan. Hän uskoo, että paikka tulisi liian ahtaaksi. Stora Enson rakennus paikalla riittäisi.
Jos Guggenheim-museo Katajanokalle Kanavaterminaalin paikalle tulisi, rakennuksen suunnittelu vaatisi Revon mielestä suurta harkintaa.
– Hienostunutta makua ja herkkyyttä kyllä edellytetään, olivat suunnitelmat mitkä tahansa.
Helsingin kaupunkikuva Itämereltä päin lähestyttäessä on Revon mielestä tällä hetkellä tyylikäs ja sopusuhtainen tavaramerkki.
Kuten ei Salminen ei myöskään Repo heittäydy ehdottomaksi Guggenheimin sijoituspaikan kanssa.
– Sinänsä onhan sekin visio, että siihen tulee idän (Uspenski) ja lännen (Tuomiokirkko) väliin tämän hetken moderni kokonaisuus (Guggenheim), Repo heittää.
Helsingin kaupunki ja Guggenheimin säätiö selvittävät paraikaa, voisiko Helsinki saada maailman seuraavan Guggenheim-museon. Hanke on edennyt hyvässä myötätuulessa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kertonut uskovansa, että museo on Helsingissä vuonna 2018.
Lue myös: Museonjohtaja: Guggenheim ei uhkaa Kiasmaa
Ilmoita asiavirheestä