Järvenpäässä vietettävillä Suomen Raamattuopiston Hengellisillä syventymispäivillä vieraili lauantaina puhumassa myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Hän puhui aiheesta ”Kristinuskon asema ja rooli suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa”.

Essayah totesi Suomen edelleen kristilliseksi maaksi. Vapaus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja korruptoitumattomuus ovat hänen mukaansa kaikki niitä hyviä hedelmiä, jotka Raamattu ja kristillinen usko ovat kansamme sydämen sopukoihin istuttaneet.

– Kristinusko on ollut vahvasti läsnä historiassamme, kulttuurissamme ja arvoissamme. Se on muovannut yhteiskuntaamme, oikeuskäsitystämme ja tapaa, jolla kohtelemme toisiamme. Tänä päivänä kuitenkin kohtaamme tilanteen, jossa uskonnon rooli julkisessa elämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on muuttumassa, Sari Essayah sanoi.

Monille kristinusko on Essayahin mukaan edelleen elämässä keskeinen perusta, joka antaa toivoa, tarkoitusta ja moraalisen kompassin. Samalla yhteiskuntamme monimuotoistuu, ja ihmisten uskonnolliset näkemykset vaihtelevat yhä enemmän.

– Tämä herättää kysymyksen: miten kristinusko voi ja sen tulisi toimia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa?

Kristinuskon arvojen varaan rakentuvat yhteiskunnat ovat olleet vauraita ja menestyviä.

SEN SIJAAN, että kristinusko nähtäisiin pelkästään instituutiona tai perinteenä, sen ydinviesti lähimmäisenrakkaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja armosta on Essayahin mukaan kenties ajankohtaisempi kuin koskaan.

– Nämä arvot voivat yhdistää meitä kaikkia, riippumatta siitä, mihin uskomme tai emme usko. Kristinuskon tulee olla ennen kaikkea toimiva voima, joka ohjaa meitä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä yksin, ja jossa jokainen saa kokea olevansa arvokas.

Kristinuskon arvojen ja periaatteiden varaan rakentuvat yhteiskunnat ovat Essayahin mukaan monella tavalla olleet vauraita ja menestyviä.

– Eivät siksi, että Jumala erottelisi kansakuntia menestyviin ja taantuviin vaan siksi, että enemmistö maan päättäjistä ja kansasta on rakentanut arvonsa kestävien arvojen varaan. Uskon, että länsimaiden elintaso on siksi korkea, että nekin ihmiset, jotka eivät ehkä ole Jeesuksen seuraajia, elävät ainakin osittain raamatullisten periaatteiden mukaisesti.

Jumalan Sanan vaikutus perustuslaissamme heijastuu Essayahin mukaan yhä lainsäädännössämme ja kulttuurissamme.

– Kuuliaisuudessa Jumalan Sanalle on aina ollut ja tulee aina olemaan, siunaus. Jumalan lainalaisuudet toimivat tosin myös toisinpäin. Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Mitä kansakuntana kylvämme, sitä me myös niitämme.

Kansa, jolle on kymmenien vuosien aikana kerrottu, ettei Jumalaa ole, alkaa etsiä Häntä.

MITEN KRISTINUSKON sitten käy? Essayahin mukaan meillä on olemassa kaksi erilaista skenaariota kristinuskon aseman ja roolin kehittymisestä yhteiskunnan tulevaisuudessa. Näkökulma on hänestä myös hyvin erilainen riippuen siitä, katsotaanko kristinuskon asemaa maailmanlaajuisesti vai Suomea koskettaen.

– Tiedämme kaikki, että esimerkiksi Kiinassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Koreassa kristinusko leviää voimakkaimmin. Kansa, jolle on kymmenien vuosien aikana kerrottu, ettei Jumalaa ole, alkaa etsiä Häntä. Kansa, jota on sorrettu ja alistettu, löytää ilonsa Jeesuksessa. Kansa, joka on arvoliberalismin myötä menettänyt todelliset ihmisarvonsa, alkaakin rakentaa yhteiskuntaansa kristillisten perusarvojensa varaan.

Esimerkiksi Essayah nosti Kiinan, jossa kommunistinen opetus on hänen mukaansa vuosikymmenten ajan heikentänyt Kiinan perinteisiä uskontoja.

– Tätä seurannut arvotyhjiö on mahdollistanut kristillisen kirkon valtavan kasvun. Uskommeko kasvuun meillä Suomessa?

Essayah totesi, ettei osaa sanoa, olemmeko jo riittävän maallistuneessa ja liberalisoituneessa Suomessa, jotta alkaisimme taas etsiä kestäviä kristillisiä perusarvoja.

– Toisaalta Raamattu osoittaa meille esimerkillään aikakausien muutoksen. Siinä missä kansakunnan johtajat kunnioittivat Jumalan Sanaa ja tahtoivat elää sen mukaisesti, sillä oli positiiviset vaikutukset myös kansaan. Vastaavasti ne johtajat, jotka hylkäsivät Jumalan Sanan ja tekivät sitä mikä on pahaa Jumalan silmissä, johti kansankin rappiotilaan.

Kristillinen media ei saa vaieta, erityisesti tässä ajassa.

ESSAYAH KOMMENTOI myös ajankohtaisia uutisia kirkkoon ja uskontoon liittyen. Jotakin maallistuneen Suomen ja joidenkin median edustajien uskonnonlukutaidosta kertoo hänen mukaansa se, että taannoin ministeriön rukoushetket nousivat hetkessä valtamedian otsikoihin.

– Äkkiseltään voisi ajatella, että ikävää nostaa tällainen asia tikun nokkaan, mutta pidän rukouksen merkityksen korostamista valtamediatasolla kuitenkin tärkeänä ja merkittävänä. Ja totean sen itsekin – ministeriöissä ja eduskunnassa rukoillaan viikoittain. Kuten hyvin tiedämme, kautta aikain, valtion päämiehet ja päättäjät ovat rukouksessa etsineet viisautta ja voimaa vaativissa tehtävissä.

Viimeistään kansakuntamme vaikeat ajat ovat Essayahin mukaan saaneet kansamme kääntymään Jumalan puoleen, presidenttiä myöden.

– Uskonnonlukutaidon merkitystä arvoliberalisoituvassa Suomessa ja maailmassa ei voi siis olla korostamatta liikaa.

Kristittyjä tarvitaan Essayahin mukaan myös puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta maassamme. Hänen mielestään on todella tärkeää, että Suomessa on medioita, jotka tekevät työtään avoimesti kristillisten arvojen pohjalta.

– Kristillinen media ei saa vaieta, erityisesti tässä ajassa. Myös sosiaalinen media avaa mahdollisuuksia kristillisten arvojen ja sanoman esiin tuomisessa.

Sananvapaus on Essayahin mukaan ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys.

– Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Erilaiset kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin.

Uskonnonlukutaidon merkitys korostuu yhä monimutkaisemmassa ja konfliktialttiimmassa maailmassa.

USKONNONLUKUTAIDON MERKITYS korostuu Essayahin mukaan yhä monimutkaisemmassa ja konfliktialttiimmassa maailmassa. Saman aikaisesti uskonnonlukutaito Suomessa on hänen mukaansa vähentynyt hälyttävästi.

– Sen sijaan, että yritämme häivyttää yhteiskunnastamme arvo- ja uskontodialogin, meidän tulee edistää sitä osana uskonnonvapautta sekä kulttuurihistoriallista perinnettä.

Suomalainen uskonnonvapauslaki täytti viime vuonna 100 vuotta.

– Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja perusvapaus, joka on suuri kansallinen rikkaus. Omakin historiamme todistaa kuinka yhteiskunnan kehitys ja sanan- ja mielipiteen- sekä uskonnonvapaus kulkevat käsi kädessä.

NYT JOS milloinkaan tarvitaan Essayahin mukaan toisia kunnioittavaa keskusteluilmapiiriä. Yhteiskunnallinen luottamus on hänestä tärkeä ja varjeltava asia.

– Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu ihmisten hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka.

Toisia kunnioittava keskusteluilmapiiri luo Essayahin mukaan uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta kehittää ja luoda uutta, kokeilla asioita.

– Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva liima.

Nämä ovat Essayahin mukaan vahvoja osoituksia siitä, että kristilliset arvot voi luoda sillan myös tälle vuoropuhelulle.

– Kristinuskon tulevaisuus Suomessa riippuu pitkälti siitä, miten se onnistuu vastaamaan näihin mahdollisuuksiin ja uudistumaan yhteiskunnan muutosten keskellä, arvoistamme ja periaatteistamme tinkimättä.

Kristinuskon asema suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole Essayahin mukaan itsestään selvä tai muuttumaton.

– Se kutsuu meitä kristittyjä sitoutumiseen, usein vastavirtaankin uimiseen, rohkeuteen elää todeksi niitä arvoja ja sitä evankeliumin sanomaa, johon uskomme. Vuoren huipulle kiipeäminen vaatii veronsa, mutta sieltä myös näkee kauemmas, ministeri Sari Essayah sanoi.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä