Markuksen evankeliumista on valmistunut uusi käännös Suomen romanikielelle. Käännöksen julkaisujuhlaa vietettiin 5.4. Oulun tuomiokirkossa.

Hankkeen käännöskonsulttina toimineen Pipliaseuran johtavan asiantuntijan Chris Pekka Wilden mukaan edellinen käännös vuodelta 1970 oli kieleltään vanhahtavaa ja tyyliltään muodollista.

– Uusi on nykyromaniksi tehty ja sopii tyylillisesti siihen miten kieltä puhutaan.

Kääntäjinä hankkeessa ovat olleet Suomen romanikieltä äidinkielenään puhuvat romanikielen opettaja Miranda Vuolasranta, Romano Mission eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund, teologi ja filosofian tohtori Henry Hedman jaLVV:n romaniasioiden suunnittelija Henry Lindgren.

Käännöstyöhön lähdettiin UT2020-käännöksen pohjalta ja lopullinen versio tarkistettiin kreikan pohjalta. Romanikielelle kääntämistä hankaloittaa Wilden mukaan se, ettei kieli ole kovin elinvoimainen. Sanoja puuttuu ja uutta kieltä on luotava.

– Jos lähdetään luomaan sanoja Raamatussa olevalle maataloussanastolle, niin mistä ne sanat otetaan? Ruotsista, suomesta, Euroopan romanikielistä, indoarjalaisista kantasanoista, Wilde pohtii ja painottaa, että lopputulos oli aina sopimus.

– On sitten yhteisöstä kiinni, miten se sanoja ottaa tai ei ota käyttöön.

Painetussa versiossa romanikielisen tekstin rinnalla kulkee suomenkielinen teksti.

– Jos on pikkasenkin heikompi romanikielen taito, siitä saa ideoita mitä teksti tarkoittaa. Toivon, että se rohkaisisi tarttumaan käännökseen, Wilde sanoo.

Käännöstyössä mukana olleen Henry Lindgrenin mukaan omankielinen käännös on pysäyttävää ja kaunista.

– Käännöstyö ei ole vain hengellinen teko, vaan myös kulttuurinen ja kielellinen kannanotto: uhanalainen kielemme on arvokas ja elävä, Lindgren toteaa.

Käännös julkaistaan sekä kirjana että digitaalisesti tekstinä ja äänikirjana, jossa lukijana on Miranda Vuolasranta.

Käännös on tehty romaniyhteisön ja Suomen Pipliaseuran yhteistyönä.