Mäntyharjulla kirkko ja seurakunnan vanha pappila ovat lämmenneet maalämmön avulla jo reilut kaksi vuotta. Maalämpöjärjestelmän kokonaiskulut olivat noin 140 000 euroa. Mäntyharjun seurakunta sai 25 prosenttia valtion tukea lämmitysratkaisunsa uusimiseen. Nettomaksua tuen jälkeen kertyi vähän päälle 100 000 euroa.

Myös muut lämmitysvaihtoehdot tutkittiin, mutta maalämpö osoittautui parhaaksi.

– Energian säästö on niin merkittävä, että laitteisto maksaa itsensä takaisin neljässä–viidessä vuodessa. Sen jälkeen tulee silkkaa säästöä. Säästö on 50–60 prosenttia eli 20–25 000 euroa vuodessa entiseen verrattuna, talouspäällikkö Risto Jaakola kertoo.

Suurin maalämmöllä lämmitettävä kirkko

Mäntyharjun kirkko on Suomen suurin ympäri vuoden lämpimänä pidettävä puukirkko. Lämpöä tarvitaan yhdeksän–kymmenen kuukauden aikana vuodessa. Kirkkoa tiivistettiin vain hiukan, ennen kuin ripapatterit tehtiin penkkien alle. Muutokset tehtiin museoviraston valvonnassa.

Kirkossa oli 40 vuotta vanha öljylämmitys, joka veteli viimeisiään. Lämmitettyä ilmaa puhallettiin turbiineilla kirkkosaliin. Öljyä kului jopa 10 000 litraa yhden kylmimmän kuukauden aikana.

– Öljylitran hinta hipoi tuolloin euroa ja lämmityskulut olivat noin 40 000 euroa vuosittain, Jaakola sanoo.

Maalämpökään ei ole ihan ilmaista. Kirkon lämmityskulut ovat nyt noin 15 000 euroa vuodessa.

Maalämpö mitoitettiin noin 95 prosenttiin kaikesta lämmitystehosta. Jäljelle jätettiin toinen öljylämmitysjärjestelmä varalämmöksi tasamaan kylmiä huippuja. Se kulutti viime vuonna öljyä 2 000 litraa.

Älykkäät järjestelmät säästävät energiaa

Energiaa säästyy myös kirkon lämpötilajärjestelmän avulla. Peruslämpö lasketaan 10 asteeseen viikoksi, kun kirkossa ei ole toimintaa, ja nostetaan viikonlopuksi 18 asteeseen. Lämpötilan muutokset vievät 2–10 tuntia säästä riippuen. Aiemminkin lämpöä vähennettiin arjeksi, mutta ratkaisu oli karkeampi ja työläämpi.

– Lämpötilan muutoksista huolehtii automatiikka. Se alkaa nostaa lämpöä perjantai-iltana ja laskea sitä sunnuntai-iltana. Automatiikkaa voi ohjata tai seurata mistä tahansa netin kautta, Risto Jaakola sanoo.

Rahaa säästyy myös huoltokustannuksista. Aiemmin öljyn määrää ja laitteistoa piti seurata jatkuvasti ja puhdistaa polttimia. Kahden vuoden aikana maalämpölaitteistoon on tullut vain kaksi häiriötä. Vuoden tai kahden välein pitää putsata putkisto tukkeumien varalta.

Kirkon parkkipaikan kallioon tehtiin 12 porakaivoa. Kolme kilomeriä pitkät putket keräävät niistä lämmön. Kirkkosaliin ja penkkien alle asennettiin lämmityspatterit, joita ei aiemmin ollut ilmalämmityksen vuoksi. Lämmitystehot ovat riittäneet hyvin talvipakkasillakin, eikä kirkossa tarvitse istua talvitakki päällä. Maalämpöön liittyy myös mahdollisuus jäähdytykseen, mutta Mäntyharjun kirkkoa ei ole juuri tarvinnut jäähdyttää helteilläkään.

Samaan aikaan kirkon kanssa seurakunnan vuokrakäytössä oleva vanha 300 neliön pappila liitettiin omaan maalämpöjärjestelmäänsä. Sen suhteellinen säästö on vielä suurempi kuin kirkossa.

Lämmityskulut putosivat kolmannekseen aiemmasta ja säästöä siitä kertyy yli 5 000 euroa vuodessa. Kaikkiaan molemmat maalämpöjärjestelmät säästävät Mäntyharjun seurakunnassa yhteensä noin 30 000 euroa vuosittain.