Oulun kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 8.12. vakinaistaa ylijäämäruuan jakeluun keskittyvän Prikkakeskuksen toiminnan osaksi kaupungin palveluja vuoden 2026 alusta. Päätös tehtiin osana talousarvion hyväksymistä. Se on merkittävä sekä hävikkiruoan hyödyntämisen että osallisuuden ja työllisyyden kannalta.
Prikkakeskus aloitti toimintansa syksyllä 2021. Viikoittain keskuksen kautta kulkee noin 9000 kiloa ruokaa yhteensä 47 ruoka-aputoimijalle, jotka jakavat ne eteenpäin noin 3000 henkilölle ruoka-avuksi. Keskus on siis välittänyt tähän mennessä yli 1,5 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa alueen toimijoille ja kotitalouksille.
”Sekä työntekijöillä että vapaaehtoisilla on mahdollisuus saada keskuksessa hyvinvointiohjausta ja uraohjausta.”
Ylijäämäruuan jakelun lisäksi keskus pyrkii vähentämään syrjäytymistä ja tukemaan heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. Keskus on tarjonnut työmahdollisuuksia noin 200 pitkäaikastyöttömälle, osatyökykyiselle ja nuorelle erilaisilla sopimuksilla sekä mahdollistanut noin 100 vapaaehtoisen osallistumisen toimintaan.
Prikkakeskuksessa ihmisillä on mahdollisuus opetella työelämätaitoja omaan tahtiin. Työtehtävät ovat monipuolisia ja niitä voidaan räätälöidä. Työntekijät voivat osallistua esimerkiksi ruoan vastaanottoon, lajitteluun, pakkaukseen ja hyllyttämiseen, kuljettajan avustaviin tehtäviin sekä ruoan valmistukseen Prikkakeskuksen ammattikeittiössä. Sekä työntekijöillä että vapaaehtoisilla on mahdollisuus saada keskuksessa hyvinvointiohjausta ja uraohjausta.
Ruuan ja kulutustarvikkeiden lahjoittajat ovat esimerkiksi ruokakauppoja, tukkuja, leipomoita, ruuantuotantolaitoksia, kouluja ja päiväkoteja. Helmikuussa 2025 tehdyn lahjoittajakyselyn mukaan 85 prosenttia ruoan lahjoittajista kokee, että Prikka on helpottanut heidän arkeaan ja vähentänyt biojätteen määrää. Moni lahjoittaja kertoo, miten hyvä mieli syntyy, kun ruokaa ei tarvitse enää heittää pois.
”Hankkeen tuloksena laadittu opas palvelee erityisesti järjestöjä, kuntia ja seurakuntia.”
TÄHÄN SAAKKA Prikkakeskus on toiminut määräaikaisilla hankerahoituksilla. Valtakunnallisesti toimivan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön lisäksi hankkeen osatoteuttajia ovat olleet Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Oulun kaupunki.
Hankkeessa on kehitetty muun muassa monimuotoinen vapaaehtoistoiminnan malli ja omat arviointityökalut. Osallisuus näkyy ryhmätoiminnassa, ruoka-avun yhteisöllisyyden kehittämisessä ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Hankkeessa on panostettu muun muassa kielelliseen saavutettavuuteen. Viimeisin kehityshanke (2023–2025) toteutettiin Euroopan Unionin ESR+ -rahoituksella sekä toteuttajien omarahoituksella.
Hankkeen tuloksena on laadittu opas, joka tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä ylijäämäruoan tehokkaampaan käyttöön. Oppaassa kuvataan, miten oululainen Prikka-malli sai alkunsa ja millaiseksi se on kehittynyt vuosien varrella. Se palvelee erityisesti järjestöjä, kuntia ja seurakuntia, jotka etsivät ratkaisuja hävikkiruoan logistiikkaan sekä osallisuutta ja työllistymistä edistävien toimintamallien suunnitteluun.
Oppaassa listataan muun muassa asioita, joita tulee huomioida toiminnan alussa sekä kerrotaan perehdytyksen merkityksestä, laajoista yhteistyökuvioista ja keinoista saada keskuksen käytännön arki sujuvaksi. Oppaassa kerrotaan myös keskitetyn mallin eduista sekä ammattimaisen ohjauksen merkityksestä, kun vaikeasti työllistyviä autetaan kohti työelämää.
Prikkakeskuksen toiminta lahjoittajien ja toimijaverkoston kanssa jatkuu nyt Oulun kaupungin, Oulun seurakuntien, Oulun Diakonissalaitoksen säätiön ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön yhteistyönä. Päätös toiminnan vaiknaistamisesta on tunnustus hankkeen parissa tehdylle pitkäjänteiselle työlle ja yhteistyölle, Diakonissalaitoksen tiedotteessa sanotaan.
Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoo tiedotteessa olevansa huolissaan avun tarvitsijoiden määrän jatkuvasta kasvusta.
– On erinomaista, että kaupungin koulujen ja päiväkotien hävikkiruoan pelastaminen jatkuu, ja toimintaa voidaan kehittää edelleen.
Lue myös:
Ruoka-aputoimijat ahtaalla – asiakasmäärät jatkaneet kasvuaan
Kolumni: Ruokajaossa olijat eivät ole surullinen, harmaa ja homogeeninen porukka
Ilmoita asiavirheestä