Kirkkohallituksessa piirretään hiippakunnille uusia rajoja. Esitysluonnoksen mukaan Päijät-Hämeen maakunta kuuluisi jatkossa kokonaisuudessaan Mikkelin hiippakuntaan.
Kirkkohallituksessa valmistellaan hiippakuntarajojen tarkistamista niin, että hiippakuntien ulkorajat noudattaisivat maakuntien rajoja. Jatkossa kukin hiippakunta muodostuisi 2–4 maakunnan alueesta.
Muutokset eivät koske ruotsinkielistä Porvoon hiippakuntaa tai Uudenmaan maakuntaa, joka on jaettu Helsingin ja Espoon hiippakuntiin.
Lausuntokierrokselle huhtikuun alussa lähetetyn esitysluonnoksen mukaan hiippakuntaa vaihtaisi 21 itsenäistä seurakuntaa sekä Lahden seurakuntayhtymä.
Päijät-Hämeessä hiippakunnan muutos koskisi 124 000 seurakuntalaista
Suurin muutos koskee Päijät-Hämettä, joka on nyt jaettu Tampereen ja Mikkelin hiippakuntiin. Päijät-Häme on Uudenmaan lisäksi ainoa maakunta, joka jakautuu selvästi kahteen hiippakuntaan.
Esitysluonnoksessa kaikki Päijät-Hämeen seurakunnat on sijoitettu Mikkelin tuomiokapitulin alaisuuteen. Hiippakuntaa vaihtaisivat Lahden seurakuntayhtymä sekä Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan seurakunnat. Muutos koskisi 124 000 seurakuntalaista.
Päijät-Hämeen seurakunnista Mikkelin hiippakuntaan kuuluvat jo nyt Hartolan, Heinolan ja Sysmän seurakunnat. Maakuntauudistuksen yhteydessä Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen siirtyvä Iitin seurakunta kuuluu niin ikään jo nyt Mikkelin hiippakuntaan. Yhteensä seurakunnilla on 25 000 jäsentä.
Muutoksen perusteena myös hiippakuntien kokoerot
Päijät-Hämeen sijoittamista Tampereen sijasta Mikkeliin puoltaa hiippakuntien kokoero ja ennakoitu väestönkasvu, kertoo sote- ja maakuntauudistukseen varautumisesta vastaava projektipäällikkö Terhi Kaira Kirkkohallituksesta.
Tampereen hiippakunta on hiippakunnista suurin 602 634 jäsenellä ja Mikkelin hiippakunta 358 753 jäsenellä vastaavasti pienin suomenkielinen hiippakunta.
– Historian kuluessa hiippakuntajakouudistuksissa on aina katsottu jäsenmäärää. Ei ole nähty tarkoituksenmukaisena, että joku hiippakunta kasvaa selvästi muita suuremmaksi.
Kairan mukaan muuttoliike ja ikärakenne Tampereen ja Mikkelin alueella ovat sen kaltaisia, että todennäköisesti Tampere kasvaa edelleen ja Mikkeli köyhtyy.
Päijät-Hämeen seurakunnat suhtautuvat muutosesityksiin enimmäkseen myönteisesti
Myös seurakunnilta saatu palaute puoltaa Päijät-Hämeen sijoittamista Mikkeliin. Kirkkohallituksen viime kesänä tekemän palautekyselyn mukaan Sysmän, Hartolan, Heinolan ja Iitin sekä Hollolan seurakunta kannattivat Päijät-Hämeen sijoittamista Mikkelin hiippakuntaan.
Lahdessa ollaan avoimia kumpaankin suuntaan. Tampereen kanssa on pitkä historiallinen yhteys ja valmiit verkostot. Toisaalta Mikkeliin on Lahdesta lyhyempi matka ja pienemmällä hiippakunnalla saattaa olla enemmän resursseja seurakunnilleen.
Asikkala ja Orimattila kannattavat Päijät-Hämeen sijoittamista Tampereen hiippakuntaan. Vaakakupissa painavat valmiit verkostot alueen muihin toimijoihin ja toimivaksi koettu yhteistyö tuomiokapitulin kanssa. Seurakunnat kehuvat tuomiokapitulin palveluita ajanmukaisiksi ja toimiviksi.
– Tampereella on tämän ajan haasteisiin tarttuva, kehittävä ja kehittyvä ote, jota me kaipaamme. Lisäksi Tampereen seutu on taloudellisesti vahva kasvava alue, joka tarjoaa vakautta myös seurakunnille, sanoo Orimattilan kirkkoherra Annakaisa Rantala.
Myös Orimattilassa hiippakuntarajojen tarkastamiseen sinänsä suhtaudutaan myönteisesti.
– On valtava etu, jos maakuntien ja hiippakuntien rajat ovat yhteneväiset. Se on kaikkien toimijoiden kannalta järkevä toimintatapa, Rantala sanoo.
Tavoitteena helpottaa maakuntien ja hiippakuntien välistä yhteistyötä
Karttaharjoituksen taustalla on Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö, jonka pohjalta kirkolliskokous antoi viime keväänä Kirkkohallitukselle 17 toimenpidepyyntöä. Yksi niistä koskee hiippakuntarajojen tarkistamista.
Rajojen muuttamisella pyritään helpottamaan maakuntien ja hiippakuntien välistä yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa kirkon perheneuvonnassa, sairaalasielunhoidossa ja kehitysvammatyössä. Terhi Kairan mukaan maakuntien ja hiippakuntien yhtenäiset rajat helpottaisivat yhteistyötä myös muiden yhteiskunnan toimijoiden kuten kuntien ja järjestöjen kanssa.
– On hankalaa, jos kunnat ja seurakunnat vetävät eri suuntiin. Myös monet kolmannen sektorin toimijat käyttävät omassa toiminnassaan maakunnallista aluejakoa. Tämä helpottaisi yhteistyötä heidänkin kanssaan.
Sote- ja maakuntauudistus vahvistaa toteutuessaan maakuntajakoa entisestään. Kairan mukaan muutos on kuitenkin tarpeen maakuntauudistuksen kohtalosta riippumatta.
Hän muistuttaa, että vastaava aloite oli kirkolliskokouksen käsittelyssä jo vuonna 2002. Se kuitenkin äänestettiin hallintovaliokunnan esityksen mukaisesti raukeamaan äänin 54–47. Silloin hallintovaliokunta perusteli kantaansa aluejaon vakiintumattomuudella ja seurakuntien haluttomuudella vaihtaa hiippakuntaa.
– Tämä on nykytilan ongelma, Kaira painottaa.
– Hiippakunnat ovat kokeneet hankalaksi yhteyden pitämisen moneen suuntaan. Maakuntatoimijat eivät ymmärrä, miksi ne joutuvat asioimaan monen eri hiippakunnan kanssa. Esimerkiksi Keski-Suomen maakunnan alueella toimii seurakuntia neljästä eri hiippakunnasta.
Esitysluonnos on lausuntokierroksella
Päijät-Hämeen lisäksi muutosesitys koskee 18 maakuntien rajoilla sijaitsevaa seurakuntaa. Kirkkohallituksen alustavan palautekyselyn mukaan niistä muutosta vastustavat Jämsän, Pieksämäen, Punkalaitumen, Someron ja Virtain seurakunnat.
Karvian, Kihniön, Kiteen, Jämijärven, Parkanon, Pyhäjärven, Sastamalan ja Tohmajärven seurakunnissa hiippakunnan vaihtamiseen suhtaudutaan neutraalisti tai positiivisesti. Hankasalmen, Honkajoen, Joutsan, Konneveden ja Vaalan seurakunnat eivät vastanneet kyselyyn.
– Vastustajat perustelevat kantaansa perinteillä ja toimivilla yhteyksillä nykyisiin hiippakuntiin. Seurakunnat kokevat hiippakunnan oman identiteettinsä mukaiseksi, Terhi Kaira tiivistää seurakunnilta saatua palautetta.
Ainakin Virroilla kanta saattaa kirkkoherra Hannu Haukkalan mukaan olla muuttumassa. Virtain seurakunta siirtyisi esitysluonnoksen mukaan Lapuan tuomiokapitulin alaisuudesta Tampereelle.
– Tampereen hiippakunta on nykyisessä koossaan aivan liian iso ja palvelu huononisi varmasti. Jos Päijät-Häme siirtyy Mikkeliin, tilanne on eri. Tämä on minun näkemykseni. Emme ole vielä keskustelleet kirkkoneuvostossa asiasta, Haukkala sanoo.
Pieksämäellä kanta on pysynyt ennallaan. Kuopion hiippakunnasta Mikkeliin siirrettäväksi suunnitellun Pieksämäen seurakunnan kirkkoherra Anita Seppä ei ole vakuuttunut siitä, että hiippakuntarajojen tarkistaminen on ylipäätään välttämätöntä.
– Vaikka Pieksämäen kunta on aina kuulunut Etelä-Savon maakuntaan ja sairaanhoitopiiriin, se ei ole ollut ongelma. Onko hiippakunnille oikeasti työlästä pitää yhteyttä useampaan maakuntaan?
Kirkkohallituksen palautekyselyyn vastanneista seurakunnista ja hiippakunnista 85 prosenttia piti hiippakuntarajojen muokkaamista maakuntien rajojen mukaan kannatettavana.
Esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella niissä seurakunnissa ja hiippakunnissa, joita muutos välittömästi koskee. Tavoitteena on, että esitys viedään käsittelyyn syksyn kirkolliskokoukseen ja muutokset astuvat voimaan vuoden 2020 alussa.
Ehdotus uudesta hiippakuntajaosta
Somero: Tampereen hiippakunnasta Turun arkkihiippakuntaan
Honkajoki: Lapuan hiippakunnasta Turun arkkihiippakuntaan
Jämijärvi: Tampereen hiippakunnasta Turun arkkihiippakuntaan
Karvia: Lapuan hiippakunnasta Turun arkkihiippakuntaan
Kihniö: Lapuan hiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan
Parkano: Lapuan hiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan
Punkalaidun: Turun arkkihiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan
Virrat: Lapuan hiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan
Pieksämäki: Kuopion hiippakunnasta Mikkelin hiippakuntaan
Kitee: Mikkelin hiippakunnasta Kuopion hiippakuntaan
Tohmajärvi: Mikkelin hiippakunnasta Kuopion hiippakuntaan
Hankasalmi: Kuopion hiippakunnasta Lapuan hiippakuntaan
Joutsa: Mikkelin hiippakunnasta Lapuan hiippakuntaan
Jämsä: Tampereen hiippakunnasta Lapuan hiippakuntaan
Konnevesi: Kuopion hiippakunnasta Lapuan hiippakuntaan
Pyhäjärvi: Kuopion hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan
Vaala: Kuopion hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan
Sastamala: Turun arkkihiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan
Päijät-Häme: kokonaisuudessaan Mikkelin hiippakuntaan
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä