Maailmankuulu teologi Alister McGrath vieraili Suomessa puhumassa merkityksestä ja omasta matkastaan sitä kohti

Alister McGrath. Kuva: Ilkka Kontturi

Harmaa päivä on taittumassa illaksi. Tampereen Nokia-areenan suunnalta kantautuu humu, keskusta on valmistautumassa perjantai-illan rientoihin. Ihmisiä etsimässä sisältöjä ja merkitystä. Joku löytää sen urheilusta, yksi perhe-elämästä, toinen ystävistä, kolmas keikkapaikalta.

Merkityksen metsästäminen on syy myös sille, että puoli kuuden jälkeen väkeä alkaa valua Tampereen yliopiston keskustakampuksen suuntaan. Pinni-talon auditorion edustalla näkyy odottavia, pohtivaisia kasvoja. Mitä he odottavat?

Pian aulan lasiovet avautuvat, ja sisään astuu illan vieras suoraan lentokentältä. Hän on Oxfordin yliopiston emeritusprofessori, maailman tunnetuimpiin teologeihin kuuluva Alister McGrath, jonka teoksia suomalaisetkin teologit ovat tenttineet ja tavailleet. Suomessa on ollut liki mahdotonta opiskella teologiaa 2000-luvun alun jälkeen törmäämättä McGrathin yleisteoksiin Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan tai Modernin teologian ensyklopedia. McGrath saapuu perihbrittiläisen kohteliaana, hillitysti hymyilevänä. Pian järjestäjätaho ohjaa häntä sivummalle valmistautumaan.

Vartin päästä alkavan keskustelutilaisuuden nimeksi on annettu ”Meaning in Chaos”, Merkitys kaaoksessa. Keskustelemassa on McGrathin lisäksi Tampereen yliopiston filosofian emeritaprofessori Leila Haaparanta, jonka moni saattaa muistaa suomenkielisen filosofian klassikkoteoksesta Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Haaparanta kirjoitti sen yhdessä akateemikko Ilkka Niiniluodon kanssa.

AJATUKSIA MERKITYKSESTÄ on saapunut kuulemaan keski-iältään sangen nuori joukko. Auditoriossa on vähän yli 50 henkeä, joista suuren osan arvioisin olevan alle 30-vuotiaita. Nuoria miehiä tuntuu olevan eniten. Yksi heistä on Tampereen kristittyjen teekkareiden puheenjohtaja Jetro Sihvonen, joka odottaa keskustelua innolla. Hänen seurassaan on toisen järjestäjätaho OPKO:n työntekijä Ilkka Kontturi, joka muistaa McGrathin jo opiskeluajaltaan.

– Nuorempana Diakissa törmäsin ensi kertaa hänen teoksiinsa. Sittemmin olen usein palannut hänen tuotantonsa ääreen.

Kontturin työkaveri Tenho Rajalakin tuntee McGrathin tuotannon pitkältä aikaa.

– Olin vasta aloittanut teologian opinnot, kun kuulin McGrathin luentoa ensi kertaa. Sen innoittamana tutustuin suomennettuun tuotantoon. Hänellä on ollut suurta merkitystä teologiksi kasvulleni.

Joukosta erottuu myös niin nuoren oloisia kuulijoita, että oletan heidän olevan lukiolaisia. Arvaus osuu oikeaan. Kaksi nuorta naista kertoo olevansa lukiolaisia, joita ”kiinnostaa kuulla uskonasioista sellaista, mitä ei vielä tiedetä”. Kumpikin kertoo saapuneensa paikalle uskonnonopettajansa rohkaisemina.

Kellon lähestyessä kuutta seuraa tiedotus: keskusteluun on luvassa muutoksia, sillä toisenlaista näkökulmaa edustava Haaparanta ei pääse paikalle. Moderaattorina toimiva aate- ja oppihistorian dosentti Heikki Kovalainen lupautuu kuitenkin lukemaan Haaparannan puheenvuorot. Ilta voi alkaa.

”Ihminen ei voi vain syödä, nukkua, metsästää ja lisääntyä”

MCGRATH ALOITTAA siteeraamalla brittikirjailija Jeanette Wintersonia, jonka mukaan ihminen ei voi vain syödä, nukkua, metsästää ja lisääntyä. ”Me olemme merkitystä etsiviä olentoja.” Tätä alleviivaa myös McGrath, joka painottaa kuinka ihmisen on hyvin haastavaa elää maailmassa vailla selitystä. Vaikka uskonnosta luopuisi, eivät uskonnolliset impulssit ja tarpeet katoa mihinkään.

McGrathin kohdalla kiinnostavaa on myös hänen oma matkansa kohti merkitystä. Siitä hän ei arastele kertoa tänäänkään. Nuorempana hän kertoo olleensa ”aggressiivinen ateisti”, jolle marxilaisuus tarjosi materialistis-ateistisen perustan maailmankatsomukselle. Se toi järjestyksen kaaoksen keskelle, punaisen langan historian sattumanvaraisuuteen. Olennaista oli McGrathin mukaan myös henkilökohtaisen merkityksen kokeminen historian kulussa.

Uskonto täyttää McGrathin mukaan olennaiset merkityskentät: se tarjoaa suuren tarinan, välittää arvoja ja tavoitteita sekä mahdollistaa pyhän kokemuksen. McGrath kertoo yllättyneensä toden teolla 1970-luvun alussa, kun hän ymmärsi kristinuskon olevan luulemaansa älyllisempää. Edessä oli uuden kertomuksen aika: loikkaus molekyylibiologin uralta kohti teologista uraa ja pappeutta. Merkitys löytyi.

Merkityksen löytymisen kokemusta McGrath tuntuu selvästi haluavan jakaa muillekin. Puolentoista tunnin keskustelu kiisi kuin siivillä. Kovalaisen lukemat Haaparannan puheenvuorot tarjosivat mielenkiintoista maailmankatsomusten peilailua. Useaan kertaan pohdin, miten ylevöittävää on kuunnella näin sivistynyttä keskustelua.

Kysyn McGrathilta, mitä tapahtui 2000-luvun alun uusateistien suursuosiolle. Hän pitää kysymystä kiinnostavana, ja toteaa uusateismin oikeastaan todistaneen uskonnon tarpeellisuuden: se muuttui itse lähes uskonnolliseksi ”pyhine” teksteineen ja saarnamiehineen. McGrath pohtii ilmiön silti hiipuneen, sillä ihmisten tarve syville kysymyksille ei hiipunut. Uusateismin materialistiset vastaukset eivät onnistuneet täyttämään ihmisen merkityksen kaipuuta.

Kuva: Ilkka Kontturi

KUN LUENTO on päättynyt, muodostuu McGrathin pöydän luo ujo jono. Moni kantaa kainalossaan kirjaa signeerattavaksi. McGrath jakaa niitä kohteliaasti. Liityn osaksi jonoa.

Uskon monen saaneen täältä tienviittoja matkalleen kohti merkitystä. Kun ilta Tampereella pimenee, saan vielä ravintolan pöydässä kuulla lisää puntaroituja ajatuksia mieheltä, joka on kuin suoraan vanhasta brittiromaanista. Hän tunnustautuu intohimoiseksi musiikinystäväksi, Tolkienin ihailijaksi ja lastenhoitoon kunnianhimoisesti suhtautuvaksi isoisäksi. Merkityksen antajia tuntuu siis olevan monia.

Kun maestro on saanut hampurilaisensa syötyä, katoaa hän pikkutakissaan kyyditsijänsä kanssa kohti autoa, joka kuljettaa häntä hämäläisen metsämaiseman halki kohti Ryttylässä järjestettävää Apologiaforumia.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkolliskokouksessa sattuvasti sanovat Teemu Laajasalo, Tapio Luoma ja Karoliina Löytty
Seuraava artikkeliLisäys Kotimaa-foorumin ohjelmaan Kirkon juhlilla: Niilo Rantalan pikamatinea ”Lauluja toivosta”

Ei näytettäviä viestejä