Kun assyrialainen kuningas Abgar V kuuli, että Jeesusta vainosivat sekä roomalaiset että juutalaiset, hän tarjosi Jeesukselle turvapaikkaa pienessä valtakunnassaan. Jeesus kiitti kutsusta, mutta lähetti sijaansa apostoli Tuomaan, jonka vaikutuksesta assyrialaiset kääntyivät kristityiksi.
Neljännesvuosisata sitten parikymmentä irakilaista assyrialaisen kirkon kristittyä sai Oulusta turvapaikan. Nykyään heitä on Suomessa parisataa, suurin osa heistä Oulussa.
Assyrialaisten kristittyjen tarinaa Rajakylän seurakuntakodissa Oulussa kertoo Dilo, viralliselta nimeltään Dlovan Ishaya. Hän muutti Irakista Suomeen 1997. Insinööri opiskeli Suomeen tultuaan virastomestariksi ja toimii virastomestarina Oulun kaupungintalolla.
Assyrialaiset ovat alkuperäiskansa, jonka historia ulottuu yli 5000 vuoden taakse. He elävät edelleen koko Lähi-Idän alueella, nyt arabienemmistön seassa.
Vainot alkoivat jo 300-luvulla, kun kristityt eivät kumartaneet sassanidikuningasta. Myöhemmin islamin sharialaki kuritti kristittyjä muun muassa veroilla, mongolivaltias Timur Lenk tappoi kristittyjä 1300-luvulla, ja 1800-luvulla kansanmurhia oli kolme.
– Lähi-idän kirkko ulottui suurimmillaan 800-luvulla Jemenistä Kiinaan, ja siinä oli jopa 80 miljoonaa jäsentä. Vuonna 2003 Irakissa asui kristittyjä vielä 1,5 miljoonaa, nyt heitä on enintään puoli miljoonaa.
Suomessa Jeesuksen kieltä saa opiskella
Irakin valtio perustettiin 1932 ja seuraavana vuonna tuhansia assyrialaisia teloitettiin Simelessä. Myös Saddam Husseinin aikana kristittyjä painostettiin ja uhkailtiin monin tavoin.
– 1994 tuli virallinen päätös, ettei lapselle saa antaa kristillistä nimeä, elleivät sitä käytä myös muslimit. Jos virallinen nimi ei ole kristillinen, kirkossa kasteen yhteydessä annetaan kristillinen nimi. Minun kastenimeni on Daniel.
Jeesuksen kotikieli aramea on assyrian kielen murre. Husseinin aikana assyriaa ei saanut opettaa eikä käyttää julkisesti.
Suomessa assyrialaiset kokoontuvat joka lauantai seurakuntakotiin opiskelemaan äidinkieltään, sekä lapset että aikuiset. Opetuksesta vastaa Paulus Al-Nazary.
Kielenopetus on vain osa assyrialaisten iloisen yhteisöllistä lauantai-iltaa. Lapsilla ja aikuisilla on omat kuorot, joissa harjoitellaan assyrialaisia lauluja. Dilo kertoo, että monet laulut ovat yli 1800 vuotta vanhoja.
– Musiikki on vanhaa, mutta sanat saattavat olla uusia. Joskus assyrialainen liturginen laulu sekoitetaan ortodoksiseen. Ne eroavat kuitenkin toisistaan suuresti, koska ortodoksien musiikillinen perinne tulee Venäjältä ja Kreikasta.
Assyrialaisten kristittyjen musiikki kuuluu Irakissa myös arabialaisten musiikinopiskelijoiden opinto-ohjelmaan.
– He aloittavat opiskelemalla Lähi-idän kirkon musiikkia, koska sieltä ovat tulleet myös arabialaisille soittimet ja sävelmät. Sitten he siirtyvät opiskelemaan myöhempää musiikkia.
Assyrian kirkon patriarkka vaihtuu tänä vuonna
Assyrialaisessa kirkossa patriarkka vastaa merkitykseltään katolisen kirkon paavia.
– Silloiselta patriarkaltamme otettiin pois Irakin kansalaisuus vuoden 1933 vainoissa, ja hän joutui lähtemään pois maasta. Siitä lähtien kirkon hallinto on sijainnut Chicagossa Yhdysvalloissa.
Saddam Husseinin valta päättyi 2003. Kun Chicagon viimeisin patriarkka Mar Denkha menehtyi viime huhtikuussa, tilalle valittiin Pohjois-Irakin kurdialueella asuva metropoliitta Mar Georgis.
– Patriarkka palautetaan Irakiin, jotta hän tukisi kirkon jäseniä. Meille on tärkeää, että ihmiset jäisivät asumaan maahansa.
Oulun assyrialaisten lähin piispa asuu Tukholmassa ja paimentaa koko Euroopan assyrialaisia.
Ruotsissa asuu Dilon arvion mukaan lähes sata tuhatta eri puolilta Lähi-itää paennutta assyrialaista, mutta vain vajaa kymmenys heistä kuuluu assyrialaiseen kirkkoon.
– Alun perin kristillisyys on ollut Syyrian, Iranin ja Irakin alueella yhtenäistä, mutta vuosisatojen kuluessa se on jakautunut. Irakin alueella on tällä hetkellä 14 rekisteröityä kristillistä kirkkokuntaa.
Oulussa asuvat kaldealaiset ovat samaa alkuperää.
– Kaldealaisilla on sama jumalanpalvelus ja sama jumalanpalveluskieli, mutta he ovat 1600-luvulla liittyneet roomalaiskatolisen kirkon alaisuuteen.
”Ota selvää, minkä sortin ristityitä nuo oikein on”
Ekumeenisen rukousviikon tilaisuudessa Oulussa on mukana myös seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja, rovasti Veijo Koivula. Hän on Suomi–Assyria-yhdistyksen puheenjohtaja.
– Assyrialaiset tulivat Ouluun loppuvuodesta 1991 ja kohtasimme tapaninpäivänä Pyhän Tuomaan kirkossa. Messussa oli mukana silloinen piispamme Olavi Rimpiläinen. Hän pyysi, että ”ota selvää, minkä sortin ristityitä nuo oikein on”.
Koivula otti selvää. Lopulta hän sai yhteyden Ruotsissa asuviin assyrialaisiin. Isä William tuli käymään Oulussa, ja sittemmin isä Nilouksesta tuli Suomen assyrialaisten oma pappi. Hän käy Oulussa kolme neljä kertaa vuodessa pitämässä jumalanpalveluksen. Koivula osallistuu niihin aina kun vain mahdollista.
– Assyrialaisen kirkon jumalanpalveluksissa on helppo olla. Ymmärrän sieltä meidänkin jumalanpalveluksessamme käytettäviä vanhoja arameankielisiä sanoja kuten halleluja ja hoosianna. Nämä pienet mutta tärkeät sanat yhdistävät meitä ja muistuttavat, että meillä on yhteinen alkuperä ja yhteinen vanha perinne.
Piispa tai pappi ei yksinään voi toimittaa assyrialaista jumalanpalvelusta. Diakonin läsnäolo on välttämätön. Suomen diakonit asuvat Helsingissä ja matkustavat sieltä Ouluun, jossa jumalanpalvelukset pidetään.
– Diakoni edustaa symbolisella tavalla enkeleitä, eikä jumalanpalvelusta voi assyrialaisten mielestä toimittaa ilman enkelien läsnäoloa. Minusta se on todella hieno ajatus.
Assyrian kirkko on ekumeniassa pitkällä
Assyrialaiset pitävät kokoontumisia ja jumalanpalveluksia sekä evankelisluterilaisten että ortodoksisen seurakunnan tiloissa.
– Viimeksi jumalanpalvelus pidettiin Tuiran kirkossa. Uskossa kaikki olennaisimmat asiat ovat yhteisiä ja meillä on niin samankaltainen käsitys, että voimme hyvin syvällä tavalla pitää toisiamme sisarina ja veljinä.
Assyrialaisen ja kaldelalaisen kirkon jäsenet osallistuvat myös toistensa jumalanpalveluksiin.
– Assyrialaisessa kirkossa kaikki kristityt saavat osallistua ehtoolliselle. He voivat tulla meidän kirkkomme ehtoolliselle, ja ortodoksien metropoliitta on antanut heille luvan osallistua myös ortodoksien ehtoolliselle. Sen sijaan katolisten, ortodoksien, vapaakirkon ja luterilaisten kesken yhteinen ehtoollinen ei onnistu.
Silloin tällöin Oulun yhteisöön saapuu Irakista uusia jäseniä, mutta väkimäärä pienenee silti pikkuhiljaa. Sukulaisia ja aviopuolisoehdokkaita löytyy helpommin suuremmista assyrialaisyhteisöistä, joita on esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Australiassa.
Suomi–Assyria-yhdistys avustaa Irakin vainottuja kristittyjä
Veijo Koivula on vuonna 2007 perustetun Suomi–Assyria-yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys puolustaa assyrialaisten kansallisia oikeuksia ja tukee Irakissa asuvia assyrialaisia rahallisesti ja aineellisesti.
– On tärkeää, että rukoilemme vainottujen kristittyjen puolesta. Assyrialaisen kirkon historia on melkein alusta lähtien ollut myös vainon historia. Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta armenialaisten kansanmurhasta, joka oli samalla myös assyrialaisten kansanmurha.
– Turvapaikanhakijoissa on hyvin vähän kristittyjä. Kaikkein vainotuimmat eivät uskalla mennä pakolaisleireille, koska heitä vainotaan sielläkin.
Assyrialaisista on tullut Koivulalle läheisiä ystäviä.
– He ovat hyvin aidosti kristittyjä. Usko on mukana heidän jokapäiväisessä elämässään ja heille on luontevaa puhua Jumalasta ja kristillisestä uskosta. Me suomalaiset olemme yleensä semmoisia, että vaikka olisimme hurskaitakin, niin pidämme sitä usein takataskussa. Varmasti vanha kulttuuri myös näkyy siinä, kuinka ihmiset kohdataan ihmisinä lämpimästi. Heidän vieraanvaraisuutensa ja ystävällisyytensä yllättää aina.
Suomi–Assyria-yhdistyksen sivulta löytyy lisää tietoa niin yhdistyksestä kuin assyrialaisista.
Kuvat: Raija Kurki (Kuvia voi selata valkoisista nuolista)
1. Lapsilla ja aikuisilla on Oulussa omat kuorot, joissa harjoitellaan assyrialaisia lauluja. Kuorot laulavat lähes 1800 vuotta vanhaa musiikkia.
2. Veijo Koivula, Paulus, Dlovan Ishaya ja Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan Oulun assyrialaisen kirkon toimintaan.