Lähtömaatietietoa tarvitaan esimerkiksi turvapaikan hakijan ihmisoikeus- ja turvallisuustilannetta arvioitaessa. Tieto otetaan huomioon hakijan itsensä esittämien selvitysten lisäksi.
– Tietoja päivitetään pienimpien maiden osalta sitä mukaa, kun niitä tarvitaan jonkin hakemuksen tutkinnan yhteydessä, mutta suurimpien maiden osalta säännöllisesti, sanoo projektikoordinaattori Martin Airisto Maahanmuuttovirastosta.
Tietoja kerätään hänen mukaansa monista eri lähteistä, kuten ihmisoikeusjärjestöiltä, lähetystöjen kautta, uutistietokannoista ja myös suomalaisilta kirkollisilta järjestöiltä. Lisäksi on tehty tiedonhankintamatkoja suurimpiin lähtömaihin.
Maahanmuuttovirasto on Airiston mukaan pyrkinyt luomaan kontakteja uskonnollisiin järjestöihin, muihinkin kuin kristillisiin. Virasto on järjestänyt esimerkiksi seminaareja, joissa tutustutaan eri maiden uskonnolliseen tilanteeseen. Myös lähtömaaselvityksiä tekevillä tutkijoilla on jonkin verran suoria kontakteja lähetystyöntekijöihin, mutta mitään systemaattista yhteydenpitoa lähetysjärjestöihin tai kristillisiin kehitysyhteistyöjärjestöihin ei ole.
– Mielellämme otamme vastaan tietoa eri uskonnollisten ryhmien tilanteista. Niissä lähetystyöntekijöiden apu on tarpeen, sanoo Airisto. Hänen mukaansa vaikkapa Somalimaata koskevaa tietoa hankittaessa voitaisiin kenties tiivistää yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa.
– Kerromme kyllä tarvittaessa oman näkemyksemme, mutta emme tee viranomaisten työtä, kommentoi Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen. Suhtaudumme asiaan myönteisesti, jos tietojamme tarvitaan.
Ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson Suomen Lähetysseurasta kertoo, että joidenkin maiden kohdalla on ollut keskusteluja Maahanmuuttoviraston kanssa.
– Useimmiten olemme yhteydessä joissakin erityistilanteissa ja mahdollisuuksien mukaan annamme tietoja. Joudumme kuitenkin miettimään hyvin tarkkaan yhteistyön laajuuden, niin että emme vaaranna yhteistyökumppaneita tai omia työntekijöitämme, sanoo Steffansson.
Ilmoita asiavirheestä