”Luottamushenkilönä edustan kirkon etäjäseniä”

Kirkon organisaation ei pidäkään säilyä muuttumattomana. Sen sijaan kilpailuyhteiskunnassa tarvitsemme aina viestiä siitä, että jokainen on rakastettava sellaisenaan. Näin ajattelee luottamushenkilö Ville Lehtola Espoosta.

Kuka olet? Millaisessa luottamustehtävässä palvelet?

Olen Ville Lehtola Espoosta. Olen Espoon kirkkovaltuustossa ja Leppävaaran seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Vaikutan myös kokoomuslaisena Espoon kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.

Miksi lähdit seurakunnan luottamushenkilöksi? Mihin haluat vaikuttaa?

Yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa minua 27-vuotiaana. Omaa suhdettani kirkkoon, jota pidän merkittävänä yhteiskunnallisena instituutiona, aloin käsitellä vasta tämän jälkeen, 2010 seurakuntavaalien yhteydessä. Hätkähdin siitä huomiosta, että vaikka 60% kirkkoon kuuluvista on Jäsen 360-tutkimuksen mukaan etäjäseniä, tällä kohderyhmällä on hyvin vähän vaihtoehtoja kirkkovaaleissa (jos ollenkaan). Koin velvollisuudekseni lähteä ehdolle. Kansankirkolla on tulevaisuutta vain, jos se on jäseniensä näköinen.

Kuinka kauan olet ollut seurakunnan luottamushenkilönä?

Olen nyt seurakunnassa luottamustoimissa ensimmäistä kauttani.

Millaiset ominaisuudet ovat luottamushenkilölle tärkeitä? Kenelle tehtävä sopii?

Leppävaarassa asuu 60.000 ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa kuuluu kirkkoon. Luottamustehtäviin vaadittavat äänimäärät toimivat jo jonkinlaisena suodattimena.

Tärkeimmät ominaisuudet luottamustehtävän hoitoon ovat mielestäni kiinnostus asiaan ja riittävän ajan varaaminen tehtävän hoitamiselle. Tältä pohjalta on hyvä lähteä oppimaan uutta ja solmimaan sosiaalisia suhteita, sillä näitä tehtävä edellyttää. Todellinen vaikuttaminen tapahtuu aina yhteistyöllä.

Mitä ajattelet uskonnon ja politiikan yhdistämisestä?

Ensimmäinen ajatus voi olla, että ehdottomasti ei, jos pohtii miten esimerkiksi Saudi-Arabian Islamilainen teokratia poikkeaa länsimaisesta ihannedemokratiasta. Sitä paitsi toisten naamalle hierottu kiihko on rumaa. Kysymys vaatii kuitenkin enemmän avaamista, sillä se on mielenkiintoinen ja syvällinen.

Edustuksellinen demokratia perustuu siihen, että valitaan pieni joukko ihmisiä, joilla on aikaa ja kykyä ottaa selvää monimutkaisistakin asioista ja siten tehdä valistuneita päätöksiä. Kun pohditaan monimutkaisten asioiden ääressä, mikä on parasta mahdollista tietoa, ja miten ja mistä sitä saadaan, päädytään tieteen alkulähteille. Yhteiskunnallisten päätösten tulisikin, aina kun se on mahdollista, pohjautua tieteelliseen tietoon. Tiedon valossa esitettyjä vaihtoehtoja puntaroidaan luottamushenkilöiden arvopohjaa peilaten. Lopulta valitaan vaihtoehto, joka on parhaan mahdollisen tiedon ja vallassa olevan arvomaailman kannalta paras.

Kristilliset arvot ovat arvoina mukana tässä prosessissa, mutta rationaalisiin kysymyksiin ei pidä erehtyä liittämään uskonnollisia vastauksia. Yhteiskunnallisen tason sijaan uskonto tarjoaa joillekin yksilöille elämän kokoisia vastauksia.

Mikä on ollut sinulle vaikein päätös luottamushenkilönä? Entä mieluisin?

Vaikein päätös oli seurakuntavaaleihin ehdolle lähteminen, sillä en kokenut sitä alkuun luontevaksi. Tahdoin pysyä ”etäjäsenenä”. Useiden pyyntöjen jälkeen suostuin lähtemään mukaan kokoomus ja sitoutumattomat -listalle. Loppujen lopuksi en juuri muuttunut, vaikka hoidankin luottamustehtäviä. Koen itseni edelleen etäjäseneksi, mihin olen hyvin tyytyväinen. Siksi tämä vaikein päätös oli lopulta ehkä myös mieluisin, sillä sitä kautta olen oppinut paljon paitsi kirkosta myös itsestäni.

Mitä kirkon jäsenyys sinulle merkitsee?

Kirkko on merkittävä yhteiskunnallinen instituutio, jonka arvopohjan kestävyyttä on testattu kaksi tuhatta vuotta. Se kestää jatkossakin, koska se opettaa ihmisille inhimillistä ihmisyyttä. Erityisesti kilpailuyhteiskunnassa viesti siitä, että jokainen kelpaa ja on rakastettava sellaisenaan, on erinomaisen tärkeä.

Sen sijaan kirkon fyysinen muoto ja organisaatio ei ole säilynyt, eikä sen tulekaan säilyä muuttumattomana.

Oletko mukana jossain seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa? Missä?

Olen ollut mukana partiotoiminnassa.

Edellinen artikkeliRekolan kirkkoherraksi Laura Maria Latikka
Seuraava artikkeliOulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä

Ei näytettäviä viestejä