Nuorena idealistina olin närkästynyt siitä, että hautausmailla on vain yläluokan ja porvariston edustajien muistomerkkejä. Tavallisen työtätekevän kansan muisto ei samalla tavalla elä vanhoilla hautausmailla.
No, nuori radikaali sai nopeasti nenilleen. Selitys on yksinkertainen: vanhastaan hautamuistomerkit olivat puuta. Vain harvoilla oli varaa kiviseen tai metalliseen muistomerkkiin. Puu lahoaa ja lopulta maatuu. Puisilla risteillä on oma elinkaarensa, oli ennen ja on nytkin, ellei varta vasten käytetä kestopuuta.
Puun lahoaminen meikäläisillä leveysasteilla on hidas prosessi. Tietysti on eroa sillä, puhutaanko kokonaisesta kasvavasta puusta ja sen lahoamisesta vai hautaristin maatumisesta. Mänty saattaa käyttää lahoamisprosessiin jopa 200 vuotta. Maahan lyöty lauta lahoaa huomattavasti nopeammin.
Lahoaminen on osa luonnon kiertokulkua, ja tärkeä osa onkin ravinteiden vapautumisen ja eliöiden moninaisuuden vuoksi.
Puinen muistomerkki herättää hautausmailla aina toisenlaisia tunteita kuin kivinen.
TUOMIOSUNNUNTAIHIN LIITTYVÄ tarina kertoo papista, joka päätti korostaa saarnassaan Meidän Herramme roolia viimeisen tuomion toteuttajana.
– Laitan helvetin lieskat roihumaan kirjaimellisesti, jotta pelastus olisi suloinen, pappi intoili vaimolleen.
– Sinuna miettisin vielä kerran, onko tuo paras lähestymistapa, vaimo toppuutteli.
– Käy hautausmaalla kävelemässä ennen kuin alat kirjoittaa saarnaa, hän ehdotti.
Pappi kuunteli vaimoaan ja lähti hautausmaalle. Hän kyseli useimpien hautojen kohdalla, mitenkähän vainajan mahtaa käydä viimeisellä tuomiolla.
Kumollaan olevan puuristin kohdalla hän tuhahti:
– Et pääse taivaaseen, kun et osaa edes ristiäsi kunnialla kantaa.
Kotona pappi kertoi naureskellen, että löysi monta puuristiä, jotka olivat hieman kallellaan, ja arveli sen vuoksi seurakunnan tarvitsevan ankaraa saarnaa.
– Tyhmäkö olet, kivahti vaimo.
– Etkö ymmärrä, että puisten ristien alla makaavat vainajat ovat jo matkalla Herransa luokse. Vain kivisten ristien alla olevat odottavat viimeistä tuomiota, joka tulee huolimatta sinun kiihkoilustasi.
Pappi hämmentyi vaimonsa puheesta niin paljon, että alkoi ensin änkyttää ja menetti sitten puhekykynsä kokonaan.
Tuomiosunnuntain saarnan piti toinen pappi. Hän ei keskittynyt sanaan tuomio, vaan päivän teemaan eli Kristuksen kuninkuuteen.
Rukous
Viimeisen tuomion Herra, avaa minunkin hautani kun sen aika koittaa. Nosta sieluni, virkistä mieleni, tuo valoon, anna armo. Mutta sitä ennen anna minun elää täydesti! Aamen.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä