Kun Meidän Herramme heräsi kuolonunesta hautaluolassa ja alkoi riisua käärinliinojaan, hän kävi keskustelun. Raamattu ei tästä kerro, mutta uusi tarina kertoo. Luonto puhuu -tarinoissa ihminen kohtaa Jumalan yllättävissä tilanteissa. Tällä kertaa on kyse sisiliskosta.

***

Mökkimme pihapiirissä on kasvatuslaatikko. Siinä on monena vuonna ollut näön vuoksi perunaa, mutta nyt kukkia. Laatikon reunoilla näkee säännöllisesti sisiliskoja. Tänä vuonna pieniä sisiliskonpoikasia on näkynyt tavallista enemmän.

Sisilisko (Zootoca vivipara) viihtyy melko kosteissa ympäristöissä. Se on väriltään ruskea, harmaa, liki musta tai oliivinvihreä. Sisilisko on maailman pohjoisin matelijalaji. Suomessa sitä tavataan koko maassa, joskin pohjoisessa se on jo hyvin harvinainen.

Sisilisko voi Suomessa kasvaa 16-senttiseksi. Hännän pituus on puolitoista kertaa ruumiin pituus. Hätätilanteessa sisilisko irrottaa häntänsä päästäkseen pakoon. \n>Tilalle kasvaa uusi häntä.

***

Kun Meidän Herramme heräsi kuolleista, ensimmäinen elävä olento, jonka kanssa hän kommunikoi, oli pieni lisko. Se katseli hautaluolan hämärässä miestä, joka riisui pois päältään käärinliinoja.

– Mitä tuo tekee? Eivät kuolleet herää eloon, lisko sanoi hiljaa itsekseen.

Meidän Herramme kuuli tämän ja vastasi:

– Eivät elävät ja minuun uskovat kuole, sillä heidän on ikuinen elämä.

– Koskeeko se myös meitä eläimiä, lisko tiedusteli.

– Se koskee koko luomakuntaa.

– Kiitos, huudahti lisko ja syöksyi ulos luolasta kertomaan kaikille muille matelijoille ilosanomaa.

Kun Meidän Heramme astui ulos haudasta raikkaaseen ulkoilmaan, kyyhkynen hämmästyi näkemäänsä. Se kävi Meidän Herramme kanssa samansisältöisen keskustelun kuin lisko oli käynyt.

– Kiitos, huudahti lintu ja lennähti kertomaan ilosanoman kaikille muille linnuille.

Metsän reunassa kauris näki Meidän ylösnousseen Herramme ja kävi hänen kanssaan samansisältöisen keskustelun kuin lisko ja lintu olivat käyneet.

– Kiitos, huudahti kauris ja juoksi kertomaan ilosanoma kaikille muille nisäkkäille, pienille ja suurille.

Ja samoin Meidän Herramme kävi keskustelun perhosen kanssa. Sekin lehahti kertomaan ilosanoman toisille hyönteisille.

Lopulta Meidän Herramme tapasi ihmisen. Mutta tämä ei aluksi tahtonut millään uskoa, että hän puhui totta. Kesti aikansa ennen kuin ihmiset tajusivat Jumalan rakkauden ja armon. Sitten he kyllä lähtivät viemään ilosanomaa.

Mutta eläimet olivat ehtineet jo heitä ennen.

***

Rukous

Jumala, on armoa,

että sisiliskolle kasvaa

uusi häntä

ja minulle uusi mieli.

Rakkaudesta kaikki elävät.

Aamen.