Punatulkku on yksi helpoimmin tunnistettavimmista linnuistamme. Varsinkin koiras, joka on punavatsainen kuin herkullinen omena. Naaras sen sijaan ei ole punainen vaan harmaa, joten se voi jäädä korean ukkonsa varjoon.

Huolimatta räikeästä väristään punatulkkua ei ole aina helppo havaita. Varsinkin pesimäaikana se on salamyhkäinen kuusikkojen asukki. Mutta talviruokinnalle pelmahtava punatulkkuparvi tuskin jää keneltäkään huomaamatta.

Tavallisimmin punatulkun kuulee äänestä, surumielisestä vihellyksestä. Olen sitä kuullut lukuisia kertoja ulkoiluttaessani koiraa Hietaniemen hautausmaan ympäristössä, mutta vasta hiljattain näin itse linnun. Kaksi naaraspunatulkkua istui matalassa pensaassa ja katseli epäluuloisesti jalkaansa nostavaa koiraa.

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) pesii varsin yleisenä Suomessa havumetsäalueella. Yleensä punatulkun ilmaantuminen pihapiiriin on kansanperinteessä tulkittu hyvänä ja onnea tuovana asiana. Mutta päinvastaisiakin tulkintoja on vanha kansa esittänyt: punatulkkua on kutsuttu kuolemanlinnuksi ja kuolinvarpuseksi.

TARINA KERTOO vanhasta tuomiorovastista. Hän sairastui vakavasti ja pyysi päästä maaseudulle ennen kuolemaansa.

– Sieluni on aina asunut maalla, vaikka mieleni on kaupunkilainen. Kuulun töllin poikiin, en kirkon herroihin.

Niin perhe kuljetti tuomiorovastin kesämökille järven rantaan. Maisemanvaihdos virkisti rovastia, ja hän eli vielä monta kuukautta perheen hämmästykseksi. Mutta kun syksyn pakkaset tulivat, rovastin kunto heikkeni.

– Olen rukoillut, että kun näen pihapihlajassa punatulkun, olen valmis lähtemään, rovasti sanoi.

Mutta lintuja ei kuulunut viikkoon. Rovastin kunto heikkeni ja hän kuoli.

– Miksi Jumala ei voinut toteuttaa hänen viimeistä toivettaan, ruustinna harmitteli.

Kun tuomiorovastin arkkua oltiin laskemassa hautaan, suuri parvi punatulkkuja ilmestyi seuraamaan toimitusta lähipuihin.

– Mummi, katso isoisän kaverit tulivat, sanoi pieni poika ja osoitti kädellään punatulkkuja.

Jälkikäteen suvussa kerrottiin tarinaa, että parvi enkeleitä tuli saattamaan rovastivainaata haudan lepoon.

Rukous

Punaposkinen Jumala, / talven lintujen Herra! / Tule luokseni / kun lähden viimeiselle matkalle. / Auta sieluani nousemaan / pihapihlajan latvaan / ja sieltä taivaaseen. Aamen.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä