Viime viikon keskiviikkoon 9.4. liittyy kaksi henkilöä, joitten elämä on huomattavasti kuolemaa suurempi: Mikael Agricola ja Dietrich Bonhoeffer.

Sallittaneen heihin liittyvät muistumat. Opiskeluissani 1960-luvulla jouduin kirkkohistorian professorin Mikko Juvan suullisessa tentissä selvittämään Turun silloisen piispan Mikael Agricolan osallisuutta Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvotteluissa Moskovassa vuonna 1557. Silloinkin oltiin sodassa. Jostain muistiini putkahti kertomus Ilmari Salomiehen kirjoittamasta Suomen kirkon historiasta.

Rauhanneuvotteluihin liittyvällä päivällisellä tsaari Iivana Julman päähän pälkähti ajatus panna patriarkkansa väittelemään Ruotsin arkkipiispan kanssa uskonasioista. Päätös hyväksyttiin. Kirkonmiehet eivät kuitenkaan ymmärtäneet toistensa kieltä, eikä patriarkka saksaa, jota Ruotsin arkkipiispa ehdotti kieleksi. Väittelykieleksi hyväksyttiin kreikka, jota taas tsaari ei ymmärtänyt. Tarvittiin avuksi tulkki. Ennen kuin tulkki ehti paljoakaan sanoa, Agricola purskahti nauruun.  Agricola osasi sekä kreikkaa että venäjää. Tulkki ei osannut kreikkaa ollenkaan. Hän oli peloissaan pelkällä tahdon voimalla yrittänyt selvitä vaikeasta tehtävästään. Hirtehisesti saatamme aavistaa hänen kohtalonsa.

Nekin neuvottelut johtivat rauhaan. Mutta paluumatkalla välittömästi valtakuntien rajan ylitettyään Mikael Agricolan voimat ehtyivät. Suomen kirjakielen isä kuoli 9.4.1557.

Porilaissyntyinen professori Seppo A. Teinonen oli voimissaan 1960-luvulla. Teinonen oli opettajistani merkittävin. Yksi tenttikysymys oli hyvinkin teinoslainen: kuka on paras aikamme teologi? Vastasin, että Teologia etsii suuntaa-kirjassa Erkki Niinivaara esittelee viimeisenä teologina Dietrich Bonhoefferin, joka on mielestäni mielenkiintoisin, mutta paras on kirjan ensimmäiseksi esitelty Albert Schweitzer.

Opiskelun ja pappisvihkimyksen jälkeen 1970-luvulla arkkipiispa Martti Simojoki kannusti meitä nuoria pappeja ”studeeraamaan” ja kuuntelemaan erityisesti nuoren Dietrich Bonhoefferin ääntä vankilakirjeissään. Niissä avataan jotakin, mihin suuntaan meidän on rakkaassa kirkossamme mentävä.  Yksi Simojoen itsensä kirja niiltä ajoilta on Uskonto vai Jumala. Pienessä sanassa ’vai’ on bonhoefferilainen lataus. Dietrich Bonhoeffer teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä varhain aamulla 9.4.1945.

Raimo Vuoristo, entinen kirkkoherra