Kyse on siitä politiikasta, jota kulloinkin vallassa olevat puolueet harjoittavat. Haluan käyttää sanaa hyve, sillä se on konkreettisempi kuin sana arvo, jota nykyisin käytetään hyvin kirjavalla tavalla. Hyveiden tehtävä on edistää lähimmäisten hyvää elämää. Niitä on helppo poimia Raamatusta vaikka parikymmentä. Kaikkein tärkeimpiä ovat rakkaus, lempeys, usko, toivo, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, avuliaisuus ja kärsivällisyys. Miten näiden tulisi näkyä hallitusten päätöksissä? Minusta nuo edellä luetellut hyveet edellyttävät esimerkiksi seuraavia ratkaisuja ja tehtyjen ratkaisujen korjaamista:

Varakkaiden verotuksen alentaminen ei ollut oikein, sillä se johtaa siihen, että heikossa taloudellisessa asemassa olevien tilanne entisestään heikkenee. On kohtuutonta, että he joutuvat odottamaan talouden mahdollista kohentumista.

Kehitysapua tulisi lisätä eikä vähentää, koska presidentti Trumpin päätöksen vuoksi Yhdysvaltain kehitysapu on merkittävästi heikentynyt.

Suomeen muuttamista tulisi pikemminkin helpottaa kuin vaikeuttaa. Tätä korostavat talouden asiantuntijat riippumatta heidän taustoistaan.

Alkoholin saatavuutta ei ole syytä helpottaa, sillä alkoholiin liittyviä ongelmia on jo riittävästi. Ei riitä perusteeksi, että kulutus on vähentynyt. Kulutuksen vähenemistä ei kannata hidastaa.

Vihapuheeseen ja rasismiin tulee suhtautua hyvin vakavasti. Mieleen tulee Paavalin kehotus sävyisyyden tärkeydestä.

Uskon, että näitä ratkaisuja on helpompi perustella kristillisillä hyveillä kuin aivan päinvastaisia toimia.

Markku Ojanen
psykologian emeritusprofessori, Lempäälä

Lue myös:

Lukijoilta: Yksi pyhä katolinen apostolinen – miten niin?