Monet asiat ovat mullin mallin niin maailmalla kuin kirkossakin. Mihin voin luottaa? Näyttää siltä, että kirkko ei tunnu pitävän kiinni juuri mistään ja muutamat järjestöt pitävät kiinni lähes kaikesta. En luota nyt näistä kumpaankaan. Käsitys opista on sekä kirkolla että uskonnollisilla järjestöillä hukassa. Ja sitä paitsi on suuri huoli, tämän maailman tilanne.

Kävin kirkossa. Tunnustin uskoni apostolisen uskontunnustuksen mukaan. Oletan, että jollain tavalla olen kiinni apostolisessa uskossa. Jäin miettimään, että uskontunnustuksessa emme sanoneet mitään kirkon ja järjestöjen kiistakysymyksistä, avioliittoon vihkimisestä tai papin sukupuolesta tai eri tieteenalojen tutkimustuloksista. Mitä on Raamattuun perustuva usko, joka lausutaan julki uskona Luojaan, Lunastajaan ja Pyhittäjään? Mitä on opetus, mitä ovat opinkappaleet ja säännökset, mitä on uskominen ja mitä ovat tieto ja tietäminen? Omassa mielessäni ratkaisu on tulla tietoiseksi uskoni ytimestä, Jumalasta, sielusta ja lähimmäisestä sekä uskoon liittyvistä katsomuksista ja mielipiteistä.

Miten sitten toimin uskoni mukaan? Tätä ajattelen uskonnollisen katsomukseni näkökulmasta. Pohdin uskoni teoreettista perustaa, selvittelen arvojani ja tutkailen perusasennoitumistani elämään. Uskonkatsomukseni sallii vapaan ajattelun. Ajattelen myös, että meidän kirkon ihmisten olisi hyvä oppia ajattelemaan tarkemmin ja uskomaan nykyistä yksinkertaisemmin.

Luotan luomiskertomukseen ja mielelläni opiskelen kosmologien näkemyksiä maailmankaikkeuden synnystä ja rakenteesta. Luotan siihenkin luomisesta kertovaan Raamatun kohtaan, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Mielenkiinnolla voin aprikoida tutkijoiden näkemyksiä sukupuolisuudesta ja identiteeteistä. Nykyinen tutkimus ei muuta eikä turhenna Raamatun luomiskertomusta sen paremmin kuin kosmologiakaan muuttaisi kertomusta maailman luomisesta tai uskoani siihen. Tieteellisen tutkimuksen ja Raamatun kertomusten tarkoitukset ovat keskenään erilaiset ja vastaavat eri kysymyksiin.

Kirkon opillisia kiistoja on kyetty joskus ratkaisemaan kristillisen oppimme pääsisällön mukaisesti. Nyt olisi päästävä yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä adjektiivi raamatullinen tarkoittaa. Erikoistunutta ja julkisuutta hämmentävää raamatuntutkimuksen eksegeettistä tietoa on kyllä saatavilla. Uskon raamatullinen sisältö on kuitenkin kaikenlaisten opintuulten ja mielipiteiden ja arvokkaan vaikenemisen peitossa.

Kukaan tutkija ei kävele ovestani sisään ja ryöstä uskoani. Minun on kuitenkin hyvä opetella perustelemaan omaa uskonkatsomustani. Se olisi nyt erityisen tärkeää kirkon päätöksenteolle ja kiistoissa vellomiselle. Ei tässä nyt sentään kokonaan hukassakaan olla.

Kirkkoakin tärkeämpi kysymys toki vaatii vastausta. Miten jaksamme elää nykyisen maailman vääryyksien keskellä? Uskoni ohjaa siihen, ettei pelko ota valtaa. Kaikki on Jumalan kädessä. Uskonkatsomus ohjaa siihen, että nyt on voitava tehdä edes jotain lähimmäisten parhaaksi.

Matti Perälä
teologian tohtori
Jaala

Lue myös:

Lukijoilta: Kirkolla ei pitäisi olla avioliittokäsitystä

Lukijoilta: Tarvitsemme avointa keskustelua, miten ymmärrämme Jumalan