Lucianpäivä ei ole virallinen kirkollinen juhla

[Korjattu 14.12. klo 9:25] Lucia-neito kruunataan monin paikoin kirkossa, mutta varsinaisesta kirkollisesta juhlasta ei ole kyse, vaikka kristillistä historiaa ja kuvastoa juhlassa esiintyykin. Lucian päivällä on Suomessa jo vankka sija vuotuisjuhlien joukossa.

Valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyötärönauhaan ja kynttiläkruunuun puettu nuori nainen kävelee Helsingin tuomiokirkon portaita alas. Hänet on valittu Suomen Lucia-neidoksi ja kruunattu kirkossa.

Lucia-neidon tehtävänä on tuoda valo pimeään ja viedä hyväntoivon tervehdyksiä muun muassa sairaaloihin ja vanhainkoteihin.

Lucian päivän juhlintaan yhdistyy sekä pakanallisia että kristillisiä juonteita. Keskiaikaisen juliaanisen kalenterin mukaan Lucian päivä osui talvipäivän seisaukseen, mistä tulee ajatus valon tuomisesta pimeään. Nykyisessä kalenterissa Lucian päivä on 13.12.

Mahdollisuus eläytyä valon ja toivon tuojan rooliin

Porvoon hiippakunnan alueella Lucian päivän vietto on tärkeä juhla adventin aikana, varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös seurakunnissa.

– Monessa seurakunnassa seudun Lucia-neidon kruunajaiset järjestetään kirkossa, yleensä yhteistyössä seurakunnan ja esimerkiksi Folkhälsanin paikallisyhdistyksen välillä. Kirkko on yleensä hyvin täynnä eri-ikäisiä ihmisiä pienistä lapsista aina eläkeläisiin, sanoo Porvoon piispa Björn Vikström.

Vikströmin mielestä nykyisessä muodossaan Lucian päivän vietto välittää kristinuskolle hyvin keskeistä sanomaa: tehtävämme kristittyinä on Lucian tavoin tuoda valoa ja toivoa pimeydessä ja vaikeuksissa eläville ihmisille.

– Perinne tarjoaa mahdollisuuden lapsille ja nuorille eläytyä rooliin valon ja toivon tuojana. Laulujen tekstit, runot ja rukoukset välittävät Lucia-perinteen, adventin ja joulunajan sanomaa.

Vanha juhla sai uudet vaatteet

Lucia-kultti tunnettiin Suomessa jo keskiajalla, mutta erityisen suosittua siitä ei tullut. Myöskään nimi Lucia ei ole koskaan ollut Suomessa tavallinen.

Nykymuotoinen Lucian päivän vietto on saanut alkunsa Ruotsista, jossa Svenska Dagbladet -lehti järjesti 1928 äänestyksen Lucia-neidosta. Suomessa vastaavan kilpailun on ollut säännöllisesti vuodesta 1950 alkaen, kun Huvfudstadsbladet tuli mukaan järjestäjien joukkoon.

Lucian päivän vietto oli pitkää suosittua ruotsikielisillä seutujen kouluissa. Viime vuosikymmeniä se on löytänyt myös suomenkieliset päiväkodit ja koulut koko maassa.

Lucian päivä on valon ja hyväntahdon juhla. Lucia-kulkueissa sekoittuvat valkopukuiset neidot ja tontut. Juhlaan kuuluu myös Santa Lucia -laulu.

Valtakunnallista Suomen Luciaa hallinnoi Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Kaksi legendaa

Lucia oli sisilialainen nuori nainen, joka kuoli marttyyrikuoleman vuonna 304.

Luciasta kerrotaan legendoja, joissa kumpaankin liittyy usko ja seksuaalisuus. Toisessa legendassa Lucia ei suostunut avioon pakanamiehen kanssa, vaan jakoi myötäisensä köyhille. Lucia tuomittiin ja hänet pakotettiin bordelliin, mutta hän muuttui niin painavaksi, että häntä ei pystytty siirtämään. Lucia yritettiin polttaa, mutta tuli ei pystynyt häntä tapamaan. Lopulta Lucia surmattiin tikarilla.

Toinen legenda kertoo nuorukaisesta joka alkoi liehitellä kristittyä Luciaa, joka lopulta kyllästyi kosintaan ja päätti kaivaa silmät päästään ja lähettää en nuorukaiselle. Tämä säikähti ja kääntyi kristityksi. Neitsyt Maria antoi Lucialle vahvan uskon tähden uudet silmät.

Kuva: Olli Seppälä

Katso video 2014 Kotimaan talossa vietetystä Kyrkpressen-lehden ja Fontana Median järjestämästä Lucia-juhlasta.

Edellinen artikkeliJoululeirillä touhutaan ja rauhoitutaan sanoman ääreen
Seuraava artikkeliVappugospelille tukea Kouvolan kaupungilta

Ei näytettäviä viestejä