Leikkaukset pakottavat pohtimaan kehitysyhteistyön painopisteitä

Tänään SuomiAreenassa Porissa keskusteltiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeudesta käydä koulua.

Abilis-säätiön puheenjohtaja Kalle Könkkölän mielestä vammaiset tulisi huomioida kehitysyhteistyössä nykyistä paremmin.

– Vammaisten asiat pannaan kuntoon, jos rahaa riittää. Nyt kehitysmaihin rakennetaan kouluja ja kaivoja, jonne vammaisilla ei ole pääsyä.

Könkkölä pelkää, että hallituksen kehitysyhteistyöhön tekemät leikkaukset lisäävät vammaisten syrjintää.

Perussuomalaisten kansanedustajan Simon Elon mukaan valtiojohtoinen kehitysyhteistyö on tullut tiensä päähän. Hän ehdotti tilalle mallia, jossa ihmiset auttaisivat kehitysmaita vapaaehtoisin lahjoituksin, joista valtio myöntäisi verohelpotuksia.

– Valtioiden maksama kehitysapu ei auta kehitysmaita. Henkilökohtainen tukeminen on kestävämpi tie, Elo linjasi.

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ei usko vapaaehtoiseen auttamiseen. Haaviston mukaan samoilla perusteilla voisi rapauttaa koko verotusjärjestelmän. Kehitysyhteistyön tukeminen verovaroilla on Haaviston mielestä oikeutettua, koska enemmistö suomalaisista kannattaa auttamista.

– Emme voi eristäytyä muusta maailmasta ja ajatella, että kansainvälinen yhteistyö rahoitetaan vapaaehtoisilla keräyksillä, hän sanoi.

Könkkölä kertoi olevansa Haaviston kanssa samaa mieltä siitä, että hyväntekeväisyys ei yksin riitä.

– Yhdenvertaisuutta ei voi rakentaa vapaaehtoisuuden varaan, muuten tuetaan vain niitä hankkeita, joista rikkaat pitävät.

Suomen Lähetysseuran erityisopetuksen neuvonantaja Kirsi Salo kaipaa rahasta puhumisen sijaan sisällöllistä keskustelua, jossa määriteltäisiin tarkemmin, millaisia hankkeita Suomi haluaa tukea. Suomi on pieni maa, jonka osuus globaalista kehitysyhteistyöstä on pieni. Salon mielestä on järkevää, että rajalliset resurssit kohdennetaan toimintaan, joka tuottaa aidosti lisäarvoa.

– Maailmalla Suomi tunnetaan erityisopetuksen kärkimaana, jossa jokaiselle tarjotaan mahdollisuus oppia. Ilman kunnollista koulutusta talouskasvu kasaantuu vain eliitille.

Kun toimitaan hauraissa ja köyhissä valtioissa, myös riskit kasvavat. Moni hanke saattaa epäonnistua sodan tai maan poliittisen tilanteen takia. Siitä huolimatta Könkkölä toivoo, että Suomi olisi mukana tukemassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä nimenomaan vaikeissa paikoissa.

– Kun vammaiset pääsevät kouluihin, he perustavat kansalaisjärjestöjä ja alkavat itse vaatia omia etujaan kotimaassaan. Kansalaisyhteiskunta on valtava voima.

Tilaisuuden järjestivät Kepa ry, Abilis ja Suomen lähetysseura. Juontajana toimi Tuomas Tuure.

Kuvassa Simon Elo (vasemmalla), Kirsi Salo, Pekka Haavisto, Kalle Könkkölä ja Tuomas Tuure. Kuva: Markus Mäki

Edellinen artikkeliOklahoman kuvernööri kieltäytyy murskaamasta laintauluja
Seuraava artikkeliKD:n puheenjohtajuudesta kisaa kaksi naista

Ei näytettäviä viestejä