Uskontojen uhrien tuki UUT ry on luovuttanut lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle
selvityksen lasten hyvinvoinnin kannalta vaikeimmista ongelmista uskonnollisissa yhteisöissä. Raportissa esitetään myös ratkaisuehdotuksia.
UUT ry:n edustajat ja lapsiasiavaltuutettu tapasivat alkuviikosta. Tuomas Kurttila luonnehtii käytyä keskustelua tärkeäksi. Hänen mukaansa Suomessa on pohdittava lasten oikeuksien näkökulmasta, miten viranomaiset valvovat uskonnollisten yhdyskuntien ja yhdistysten toimintaa.
Kurttila ei halua nostaa uskonnollisia yhteisöjä erityisesti tikun nokkaan vaan muistuttaa, että kyse on samojen sääntöjen soveltamisesta kuin vaikkapa kunnallisella puolella päiväkodeissa tai lastensuojelussa. Lasten oikeudet ja etu on huomioitava nykyistä paremmin myös hengellisissä yhteisöissä.
Kurttilan mukaan uskonnollisten yhteisöjen kanssa on aloitettava näistä kysymyksistä säännöllinen keskustelu. Tätä varten on luotava jonkinlainen rakenne, tehostettava viranomaistoimintaa ja lisättävä viranomaisten osaamista.
– Tarvitaan säännöllistä rakennetta, ettei keskustelua käydä vain huonon sään aikana, kun jokin ongelma on noussut esiin. Kyseessä ei tarvitse olla niinkään ajatus negatiivisesta tai yksipuolisesta valvonnasta vaan positiivisesta, myönteisestä kehittämisestä ja vuoropuhelusta.
Viranomaisten pitäisi Kurttilan mukaan luoda ympäristö, jossa uskonnolliset yhteisöt pystyvät ottamaan lapsen edun ja uskonnonvapauden toteutumisen nykyistä paremmin huomioon.
Väärää politisoitumista vältettävä
Tällä hetkellä Patentti- ja rekisterihallitus antaa luvan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan perustamiseen. Kurttilan mielestä pelkkä lupaa annettaessa suoritettava arviointi ei riitä.
Yhdyskunnan asemaa ja toimintaa olisi arvioitava säännöllisesti. Sitä, järjestettäisiinkö jatkossa arviointia nimenomaan Patentti- ja rekisterihallituksen toimesta, Kurttila ei tässä vaiheessa ota kantaa.
– Myös riippumattomat asiantuntijaelimet, joissa on hyvä osaaminen perus- ja ihmisoikeuksissa voisivat tulla kyseeseen. Vaatimustaso on korkea, tarvitaan tieteeseen ja tutkimukseen nojaavaa arviointia ja dialogia.
Kurttilan mukaan mallia katsellaan Euroopasta, joissa on tähän tarpeeseen perustettuja asiantuntijaelimiä.
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että viranomaisilla ei ole tällä hetkellä Suomessa riittävää tietämystä siitä, mitä uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuu ja miten niiden toimintaa olisi arvioitava. Hän viittaa esimerkiksi poliisiin ja lastensuojeluviranomaisiin. Siksi myös heidän kouluttamisensa olisi tärkeää.
– Tarvitaan riippumatonta itsenäistä asiantuntemusta viranomaistoiminnan tueksi. Pitää olla aktiiviset väylät käsitellä lasten edun toteutumista jatkuvana arviointina ja dialogina.
– Tällaisten prosessien pitää olla sillä tavalla herkkiä, että niissä ymmärretään uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa. Pelkkä hallinnollinen näkökulma voisi jäädä pinnalliseksi. Ei pidä mennä siihen, että uskonnollisen harjoittamisen kynnys nousee korkealle ja rakenteet perustuvat epäluottamukseen. Vääränlainen politisoiminen on vältettävä.
Lasten mielenterveys huomioitava
Tuomas Kurttila muistuttaa, että etenkin suljettujen hengellisten yhteisöjen toiminnassa on lasten kannalta omat riskinsä. Näitä asioita käsiteltiin UUT ry:n tapaamisessa. Tällaisia tilanteita liittyy muun muassa joissakin yhteisöissä karttamis- ja väistämiskulttuuriin. Lapsen asema voi nousta ahdistavalla tavalla esiin.
– Opetustilanteet ovat ilman muuta myös yksi asia. Millä tavalla niissä tulee ymmärretyksi lapsen kasvu ja kehitys ja myönteinen tukeminen, ja miten lapsi ei koe ahdistusta ja pelkoa. Opetuksella voi olla mielenterveyteen liittyviä yhtymäkohtia. Nämä samat asia liittyvät myös tämän päivän mainontaan, viihdemaailmaan ja vaikkapa ikärajamerkintöihin.
UUT ry:n selvityksessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi tiiviiden uskonnollisten yhteisöjen tapaan puhua pahoista hengistä eli demoneista. Selvityksen mukaan jotkut yhteisöt pyrkivät myös eristämään lapsia liikkeen ulkopuolisten seurasta.
Lapsen tahto selvitettävä lapsiavioliitossa
Uskontojen uhrien tuki ry:n ja lapsiasiavaltuutetun tapaamisessa sivuttiin myös lapsiavioliittoja. Alle 18-vuotias voi Suomessa avioitua oikeusministeriön luvalla. Avioliiton hyväksynnän syynä voivat olla esimerkiksi kulttuuri tai uskonnollinen vakaumus.
Vuosittain Suomessa avioituu tiettävästi kymmeniä alaikäisiä.
Tuomas Kurttilan mukaan lapsiavioliitot tulisi kieltää kokonaan tai vähintään lasta on aina kuultava päätöstä tehtäessä. Pelkkä kirjallinen prosessi ja lupahakemus eivät hänen mukaansa riitä. Mahdollisuus järjestettyyn avioliittoon on estettävä.
– Meillä on selvä ongelma. Nykymenettelyssä alaikäistä lasta ei käytännössä kuulla avioliittolupahakemusprosessissa. Kyse on siis siitä, että ei varmenneta, onko avioliitto lapsen tahdon mukaista. Tämä on riski. Tässä kyse ei ole vain hengellisistä ja uskonnollisista yhteisöistä, vaan yleensä lainsäädännön toimivuudesta lapsen edun mukaisesti.
Kuva: Kristiina Kontoniemi