Ensi- ja turvakotien liiton psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi totesi hiljattain
Yle uutisille
, että myös henkinen väkivalta on kuritusväkivaltaa. Sitä ovat esimerkiksi uhkailu ja eristäminen kuten jäähypenkki, jolle lapsi laitetaan, kun hän on tehnyt jotain sopimatonta.
Nykytutkimuksen valossa etenkään pieni lapsi ei osaa säännellä tunnetilojaan, minkä vuoksi hän tarvitsee aikuista eikä lasta pidä jättää yksin.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa Kotimaa24:n haastattelussa alkuun, että tutkimustiedon on annettava vaikuttaa kasvatuksen käytäntöihin, niin koti- kuin ammattikasvatukseen. Liian harvoin on kuitenkin tilanteita, joissa perheet kohtaavat ja puhuvat asioista, kuten vaikkapa kuritusväkivallasta, avoimesti.
Kurttila muistuttaa myös, että mitkään säännöt eivät auta, jos ei samalla tuoda rinnalle sitä, mikä on oikea ja hyvä tapa kasvattaa lapsia. Esimerkiksi perheneuvoloissa pyritään tukemaan vanhempia keskustelemaan kasvatuksesta.
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että tutkimusten mukaan vanhempia pohdituttavat tilanteet, joissa he menettävät malttinsa. Noin 40 prosentilla alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista oma jaksaminen on perushuoli.
– Keskustelua kasvatuskäytänteistä ja niiden uudistamisesta tarvitaan, mutta samalla tarvitaan tukea vanhemmille ja sen tietoisuuden välittämistä, miksi on oikein toimia tietyllä tavalla.
– Huoltajien arjen tilanteita on kuunneltava, ettemme synnytä häpeäkulttuuria, jossa ihmiset eivät uskalla kertoa huolenaiheitaan sen pelossa, että he näyttäytyisivät huonoina kasvattajina.
Kun puhutaan kasvatuksesta ja konkreettisesti esimerkiksi jäähyistä tai arestista, Kurttila siirtää keskustelua vanhempien ohella myös päiväkoteihin ja kouluihin. Ammattikasvattajilla on kasvatusvastuu siinä missä vanhemmillakin.
– Olisin kiinnostunut kuulemaan päiväkotien arvioita, mitkä ovat heidän tavat ja miten ne ovat ristiriidassa tai eivät ole ristiriidassa sen kanssa, mitä lasten kasvatuksen asiantuntijat ovat viestineet esimerkiksi jäähypenkkeilystä, Kurttila sanoo.
Hän vaatii myös, että ammattikasvattajien täydennyskoulutusta lisätään, jotta he voivat päivittää kasvatukseen liittyvää tutkimustietoutta, jota he sitten voivat suodattaa vanhemmille.
– Täydennyskoulutukseen pitäisi kiinnittää huomiota, jottei käy niin, että vanhemmat jäävät yksin rajatilaan pohtimaan, mikä olikaan se kasvatuksen tapa, jota pitäisi noudattaa.
Tuomas Kurttila itse ei sano suoraa kantaa lasten jäähyihin.
Hän painottaa kodin ja ammattikasvattajien yhteydenpitoa ja tietojen vaihtoa. Erityisesti hän nostaa esiin lasten oman äänen kuulemisen eli miten lapset kokevat tietyt kasvatustilanteet ja -tavat.
– Tutkimustiedon asiantuntijat ovat puhuneet, nyt on vanhempien ja ammattikasvattajien ymmärryksen syytä kohdata. Itse korostan tietoa lasten kokemuksesta.
Kurttila pitää hyvänä suomalaisen kasvatuskulttuurin kehityssuuntaa. Koivuniemen herran kasvatuskulttuurista on siirrytty kohti kasvatusta, joka tunnistaa lapsen edun. Samaan aikaan tarvitaan yhä enemmän keskustelua ja kasvattajien vuorovaikutusta.
Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen toteaa, että päiväkodeissa lasta ei saa jättää yksin. Jäähyjä ei suosita ja Pakanen arvelee, ettei niitä pitäisi olla enää päiväkodeissa käytössä.
– En herran vuosiin ole kuullut, että tällaista käytäntöä olisi, mutta Suomenmaa on iso, en voi mennä vannomaan, ettei missään tällaista olisi.
Pakanen uskoo myös, ettei kouluissakaan jätetä lapsia yksin jäähylle tai jälki-istuntoon.
– Jos on levotonta käyttäytymistä, tai toimitaan häiritsevästi, aikuisen on aina oltava siinä, aikuinen ei voi jättää vastuutaan.
(Kuva: AnnArt)