Lähetystyöntekijä Antti Saarenketo on evankelista Jumalan armosta

Raiskatuksi tullut ihminen voi pressukirkossa säteillä ihmeellistä toivoa ja rauhaa, kertoo lähetystyöntekijä Antti Saarenketo. Hän on monet kerrat nähnyt, mitä evankeliumi saa aikaan, kirjoittaa Ville Auvinen
Kirkkomme Lähetys -lehdessä. Nyt juttu on luettavissa myös Kotimaa Prosta.

Tuhansia kouluvierailuja The Road-yhtyeen kanssa

Harva suomalainen on saanut julistaa evankeliumia yhtä monille kuin Sleyn lähetystyöntekijä, nuorisotyönohjaaja Antti Saarenketo. Hän kiersi The Road -yhtyeen kanssa Suomen kouluja 1980-luvulta lähtien yhteensä parikymmentä vuotta.

– Niinä vuosina teimme tuhansia kouluvierailuja.

Mikä sai perheenisän aina uudestaan lähtemään pitkille matkoille ja nukkumaan yönsä milloin missäkin?

– Olin vakuuttunut siitä, että Herra ja hänen evankeliuminsa ovat ylivoimaisesti tärkeintä elämässä. Sain myös nähdä Herran työn, sanoma toimi nuorten elämässä. Bändin kanssa saimme olla työn välikappaleita.

Kenian paratiisista Etelä-Sudaniin sisällissodan keskelle

Suuren osan elämäntyöstään Antti Saarenketo on tehnyt lähetystyöntekijänä. Hän toimi ensin 11 vuotta Keniassa ja sen jälkeen vuodesta 2009 Etelä-Sudanissa. Hänet on vihitty papiksi Etelä-Sudanin ja Sudanin evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Millainen lähetyskenttä Etelä-Sudan on?

– Etelä-Sudaniin verrattuna Kenia on paratiisi. Etelä-Sudanissa verinen sisällissota jatkuu yhä. Valtiona se on vielä keskeneräinen ja siellä on siksi paljon ongelmia. Eteläsudanilaiset ovat kuitenkin hienoja ja ahkeria ihmisiä.

Verisen historiansa tähden Etelä-Sudan on Saarenkedon mielestä evankeliumin kannalta erityisen tärkeä alue. Juuri siellä tarvitaan paljon anteeksiantamusta.

Leireille tulee tuhansia pakolaisia päivässä

Maassa riehuvan sodan vuoksi sadattuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet joko maan sisällä tai naapurimaissa sijaitseville pakolaisleireille.

– Elämä pakolaisleireillä on hyvin ankeaa. Tällä hetkellä Ugandan leireille tulee 2000‒3000 uutta pakolaista päivässä. Vaikka kansainvälisiä auttajia on useita, resurssit ovat liian vähäiset.

Pakolaisleirien asukkaiden mielestä asiat ovat kuitenkin hyvin, jos ei tarvitse elää luotien, veren ja kuoleman keskellä.

”Kun meillä on Jumala, kaikki muukin järjestyy”

Leireille paenneet ovat menettäneet oikeastaan kaiken muun paitsi henkensä. Mitä he nyt erityisesti tarvitsevat?

– Ensimmäiseksi he pyysivät pientä kirkkoa. Kun ihmettelin tätä, he sanoivat: ”Kun meillä on Jumala, kaikki muukin järjestyy”.

Saarenketo on nähnyt, että ihminen tarvitsee toivoa, ja vain Kristus voi sen antaa. Vanhempansa menettänyt tai raiskatuksi tullut ihminen voi pressukirkossa säteillä ihmeellistä toivoa ja rauhaa. Tämä ihme kertoo siitä, että Kristus on kaikkivaltias.

– Kun hän sanoo, että hän ei hylkää eikä jätä, niin se myös tarkoittaa sitä. Tämä ei riipu siitä, mitä olemme elämässä kokeneet. Hän on rikas antaja. En voisi tehdä tätä työtä ilman sanomaa hänestä.

Ihmisten kiitollisuus ja rakkaus auttoivat jaksamaan vaikeissa oloissa

Etelä-Sudanissa Antti Saarenketo ja hänen puolisonsa, perushoitaja Liisa Saarenketo asuivat ja työskentelivät vaikeissa oloissa, ilman sähköä, valtavassa kuumuudessa ja jatkuvassa epävarmuudessa. Heitä auttoi jaksamaan ihmisten vilpitön ystävällisyys ja rakkaus.

– Heidän kiitollisuutensa siitä, että olimme tulleet heidän luokseen tuomaan evankeliumia, oli puhuttelevaa ja auttoi jaksamaan, Antti Saarenketo kertoo.

Etelä-Sudanin poliittisten levottomuuksien vuoksi hän on tehnyt työtä Suomesta käsin, mutta suunnittelee tulevaisuudessa viettävänsä pitkiä aikoja Ugandan pakolaisleireillä.

– Koen itseni hirvittävän pieneksi näiden haasteiden edessä. Luotan kuitenkin siihen, että työ ei ole ihmisen. Emme jaa itsestämme, vaan siitä, minkä Herra on antanut.

Saarenketo rukoilee, että hän voisi työtovereineen jakaa Herran sanoja.

– Raamattu on työmme tärkein auktoriteetti. Lähetys ei ole ihmisten keksintö.

Ylivoimaiselta tuntuvan työmäärän edessä Saarenketoa rohkaisee afrikkalaisen pastorin muistutus: Voimme auttaa niitä ihmisiä, jotka Herra tuo meidän luoksemme.

Juttu on julkaistu Kirkkomme Lähetys -lehdessä 2/2017.

Kuva: Pauli Vanhanen. Lähetystyöntekijä Antti Saarenketo pressukirkon edustalla Ugandassa Bidi Bidin pakolaislerillä yhdessä evankelista Moses Obiyon (vas.), rovastikuntapastori Emmanuel Bafukan ja pastori Edward Nzemen ja leiriläisten kanssa.

Edellinen artikkeliJuhlaviikko huipentaa Kangasalan seurakunnan 650v. juhlavuoden
Seuraava artikkeliKoululaisten kirkkopelko loivenee Paraisilla: QR-koodi pädiin ja kirkkoseikkailulle!

Ei näytettäviä viestejä