Kiusaaminen vaikeuttaa oppimista, selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kyselyssä. Kyselyyn vastasi lähes 700 yläkoululaista Helsingistä, Espoosta, Kouvolasta ja Laukaasta.
Kyselyn mukaan kiusatuista oppilaista vain reilu kolmannes uskaltaa luokassa yrittää ja epäonnistua pelkäämättä tulevansa nolatuksi. He myös kokevat saavansa muilta oppilailta ja opettajilta selvästi harvemmin tukea kuin muut.
MLL:n nuorisotyön päällikkö Juuso Repo korostaa, että oppilaan hyvinvointi koulussa on suoraan yhteydessä oppimistuloksiin.
– Kiusattujen lasten usko omiin kykyihinsä vähenee, mikä vaikuttaa arvosanoihin. Kiusaaminen on ahdistavaa ja heikentää oppilaan kykyä keskittyä koulutyöhön. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja oppimiseen, Repo painottaa.
Vertaistuki auttaa kiusattua
Kyselyn mukaan nuorten yleisin tapa reagoida kiusaamiseen on olla tekemättä mitään. Näin teki puolet oppilaista. Herkimmin kiusaamiseen puuttuivat tukioppilaat, jopa kaksi kertaa useammin kuin muut.
Yleisimpiä tapoja puuttua kiusaamiseen oli puolustaa tai pyytää kiusaajia lopettamaan, mennä juttelemaan kiusatulle, tai antaa kiusatulle neuvoja miten tilanteessa voisi toimia.
Kyselyssä tuli ilmi, että muiden oppilaiden puuttuminen kiusaamiseen auttoi kiusattua lähes aina. Vaikka oppilaat eivät saisi kiusaamista loppumaan, vertaisten tuki vähentää sen kielteisiä vaikutuksia.
Yhdeksännen luokan aloittava tukioppilas Oona Nieminen Sydän-Laukaan koulusta sanoo, että parhaiten kiusaamista ehkäistäisiin koulussa antamalla enemmän aikaa oppilaiden keskinäiselle tutustumiselle ja ryhmähengen ylläpidolle.
– Seiskaluokalla oli ryhmäyttämistä, mutta sen jälkeen ei. Opettajilla on aika kiire opettaa omaa ainettaan, vaikka oppiminenkin olisi tehokkaampaa silloin kun luokassa on hyvä ilmapiiri. Myös vanhempien pitäisi osoittaa, että ovat kiinnostuneita lasten kaverisuhteista vielä yläkoulussakin.
Kuva: Rami Marjamäki