Suomen Kirkkomusiikkiliiton puheenjohtajan Eero Hannin sydän on sykkinyt kuorolaululle jo parikymppisestä nuorukaisesta saakka. Hän liittyi Kannuksen kirkkokuoroon vuonna 1976 ja jatkaa sen riveissä tenorina edelleen.
– Kuoro oli ollut Ruotsissa konserttimatkalla ja järjesti sen jälkeen reissunmuistelukonsertin Kannuksessa. Siskoni kuului jo tuolloin kuoroon ja pyysi minua kuuntelemaan. Se homma kolahti heti. Suuren kuoron voima ja mahtavuus, soinnut ja harmonia, se kaikki iski tajuntaani. Konsertin jälkeen kahveilla kysyin heti kanttorilta, miten pääsisin mukaan, Hanni muistelee.
Eero Hanni siirtyi syyskuun alussa kirkkomusiikkiliiton määräaikaiseksi, osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi, kun varsinainen toiminnanjohtaja Hanna Remes jäi virkavapaalle. Virkavapaus jatkuu 31.7.2015 saakka. Liiton puheenjohtajan tehtäviä hoitaa tämän ajan Mika Mäntyranta.
Hannille myönnettiin virkavapaata leipätyöstään Kokkolan seurakuntayhtymän kiinteistötoimen toimistopäällikkönä. Tämän syksyn ajan hän kuitenkin tekee toimistopäällikön töitä vielä osa-aikaisesti. Ensi vuoden alusta Hanni jää kokonaan virkavapaalle ja ryhtyy liiton toiminnanjohtajan työn ohessa kokoamaan kirjaa Kannuksen historiaan liittyvistä valokuvista.
Suomen Kirkkomusiikkiliitto toimii seurakunnallisten kuorojen valtakunnallisena kattojärjestönä. Se tukee jäsenkuorojaan mm. tarjoamalla koulutusta ja materiaalipalveluita sekä järjestämällä kilpailuja ja valtakunnallisia laulujuhlia. Liiton tehtävänä on herättää ja ylläpitää kiinnostusta kirkkomusiikkiin sekä edistää sen kehitystä.
Jäsenasiat mietityttävät
Kirkkomusiikkiliiton näkökulmasta tärkeitä aiheita ovat tällä hetkellä erityisesti jäsenasiat sekä lapsi- ja nuorisokuorojen toiminnan kehittäminen. Aina tärkeää on nuottikustannustoiminta. Kirkkomusiikki-lehteäkin pitäisi kehittää.
– Eläkeläiskuoroilla on oma ehdoton paikkansa ja arvonsa, mutta kyllä meidän on koko ajan mietittävä myös sitä, miten nuoria saataisiin mukaan kirkkokuorojen riveihin.
– Itse uskon, että kuorojen kannattaisi kehittää lyhytkestoisia projekteja. Niihin nuorten olisi helpompi sitoutua ja jokunen varmaan jäisi koukkuun kuorotoimintaan pidemmäksikin aikaa. Kannuksessa toteutamme Lasse Heikkilän
Suomalaisen messun projektina. Messu esitetään Kannusta laulaen -tapahtumassa tammi-helmikuun taitteessa. Jo nyt pari aivan uutta laulajaa on ilmoittautunut mukaan, Hanni iloitsee.
Lapsi- ja nuorisokuorojen kehittämisessä Hanni tähyilee toiveikkaasti musiikkiopistojen ja konservatorioiden suuntaan. Hän pitää ymmärrettävänä, että nuoria, perheellisiä kanttoreita tarvitaan iltaisin myös kotona, jolloin aikaa kovin monen kuoron luotsaamiselle ei ehkä löydy.
– Kuoron johtaminen vaatii paitsi taitoa myös aikaa ja innostunutta sitoutumista. Jospa musiikkiopiston tai konservatorion käyneistä löytyisi vapaaehtoisia valmentamaan lapsikuoroja?
Kirkkomusiikki-lehden painosmäärä on noin 2500. Pari-kolme kertaa vuodessa lehti jaetaan kaikille Kotimaan tilaajille lehden välissä. Lehden kehittäminen on yksi Hannin haasteista toiminnanjohtajana.
– Uskon, että paperilehteä tarvitaan vielä ainakin tämä vuosikymmen. Jatkossa pitää sitten pohtia, missä määrin siirrytään vain sähköiseen viestimiseen, Hanni sanoo.
Maanosat tutuiksi kuoron riveissä
Kuoroharrastus on vienyt Hannia maailmalle moneen otteeseen. Kannuksen seurakunnan kuoron kanssa hän on reissannut Euroopan maita ja Amerikkaa myöten. Mieskuorosta syntyneen kvartetin kanssa hän on käynyt keikkailemassa jopa Australiassa.
– Kuoroharrastuksessa antoisinta on yhteisöllisyys. Kuorossa syntyy elinikäisiä ihmissuhteita. Kuorossa ei ole myöskään ikärasismia. Ystävyyssuhteita syntyy yli sukupolvirajojen, Hanni sanoo.
Kirkkokuorojen musiikilliset laatuvaatimukset ovat Hannin mukaan kaksipiippuinen juttu. Toisaalta kaikkien halukkaiden pitäisi saada laulaa mukana. Toisaalta taas erityisesti nuoret laulajat kaipaavat tavoitteellista toimintaa, jossa tähdätään myös tiettyyn tasokkuuteen.
– Kaikissa seurakunnissa olisi hyvä olla seniorikuoro, jonne laulaja voisi siirtyä, jos huomaa, ettei oma ääni enää toimi kuten ennen. Harrastusta ei kuitenkaan pidä lopettaa. Se tuo arkiseen elämään verrattomasti sisältöä.
Kirkkokuoroliitosta Kirkkomusiikkiliitoksi
Ajatus kirkkokuorojen valtakunnallisesta keskusjärjestöstä syntyi toisilla kirkkolaulujuhlilla Helsingissä vuonna 1930. Suomen Kirkkokuoroliitto rekisteröitiin 21.11.1931. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi äänestettiin säveltäjä, urkuri Armas Maasalo.
Kirkkomusiikin monipuolistuminen johti Kirkkokuoroliiton nimen muuttamiseen 1975 Suomen Kirkkomusiikkiliitoksi (SKML). Liitolla on kolmiportainen organisaatio: kuoro- ja soitinyhdistykset muodostavat piirejä ja nämä taas liiton.
Kuva: Matti Karppinen